LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden syksyllä 2016 tekemän suhdannekyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä piti toimihenkilöiden saatavuutta heikkona. Myös suunnittelutoimialalla ja valmistavassa teollisuudessa tarpeeseen nähden riittävät koulutusmäärät nähdään tärkeänä keinona vaikuttaa alan kilpailukykyyn ja toimintaedellytysten parantamiseen. SKOLin 2016 tekemän kyselyn mukaan jäsenyrityksissä välitön rekrytointitarve lisähenkilöstölle LVI-/ talotekniikkasektorilla on 11 %. Tuore ROTI 2017 -selvitys nostaa myös osaavan työvoiman riittävyyden tärkeyden.
LVI-/ talotekniikka-alan koulutusta tarvitaan ja opiskelijat/ valmistuneet työllistyvät hyvin. Koko Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että varmistetaan riittävä ja myös alueellisesti kattava LVI-alan koulutus. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tarvitsevat nykyistä enemmän LVI-osaajia. Taloteknisten järjestelmien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Myös digitalisaatio tuo uudenlaista osaamistarvetta. Tämä näkyy sen osuutena rakennusinvestoinneista, mutta erityisesti sisäilmaolosuhteiden ja energiatehokkuuden korostumisena.
LVI-insinöörien koulutusmäärät ovat viime vuosina olleet riittämättömät yritysten tarpeisiin. LVI-insinöörien ikärakenteesta johtuen seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu paljon eläkepoistumaa ja tilalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia. Jo tällä hetkellä on paikoitellen tunnistettavissa epätervettä kilpailua työvoimasta, mikä kielii riittämättömästä osaavien henkilöiden määrästä.
LVI-ala kiinnostaa nuoria. Hakijoita aloituspaikkoihin on ollut runsaasti. Aloituspaikkoja voisi lisätä, koska työpaikkoja olisi myös tarjolla. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvien asetuksen edellyttämät pätevyysvaatimukset tuovat mukanaan sen, että LVI-alan diplomi-insinöörejä ja insinöörejä tullaan tarvitsemaan jatkossa nykyistä merkittävästi enemmän.
Alan järjestöt katsovat, että LVI-alan niin suomen- kuin ruotsinkielinen koulutus- ja tutkimusresurssien säilyttäminen ja pikemminkin vahvistaminen on välttämätöntä. Myös opiskeluun liittyvien käytännön laboratorioharjoitusten mahdollistaminen on tärkeää.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut isännöinnin eettinen neuvosto sai kesän alkuun mennessä kuusi lausuntopyyntöä, joista ensimmäiseen se ehti myös antaa ratkaisun. Neuvoston ensimmäinen puheenjohtaja Juha Kärkölä kertoo neuvoston toiminnan alkutaipaleesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään