Hekan hallinnoimassa taloyhtiössä asuneen Jaana Kareisen vuokrasopimus päättyi joulukuun lopussa. Hän pyysi joulukuun vuokrasopimuksen purkua lutikkaongelman vuoksi, mutta Heka ei siihen suostunut. Kareinen muutti yksityiseltä saatuun vuokra-asuntoon, koska koki, ettei lutikkatalossa jyllännyttä ongelmaa saatu hallintaan. Samoin teki naapuri Anne Laulainen.
Laulainen sanoo Helsingin Uutisten artikkelissa, että hänen asunnossaan tehtiin myrkytyksiä kolme ja Kareisen asuntoon neljä kertaa.
Kareinen kertoo hävittäneensä kaiken irtaimistonsa. Laulainen puolestaan kertoo kuumahöyryttäneensä tai pakastaneensa kaikki tavarat.
Kareinen ihmettelee myrkytysfirman toimintaa. Ensimmäinen myrkytys tehtiin Kareisen asuntoon kuusi päivää ilmoituksen jälkeen.
– Se on aivan kohtuuttoman pitkä aika. Emme voineet enää jäädä. Asiasta ei myöskään saanut puhua. Meitä hyssyteltiin, että emme saa lietsoa talossa kauhua, Laulainen toteaa.
– Huoltoyhtiötä saimme ohjeet, että meidän olisi pitänyt nukkua luteisissa sängyissä, jotta ne saadaan kiinni. Kuka sellaiseen pystyy?
Pahinta naisten mielestä on ollut asukkaiden syyllistäminen ja vähätteleminen.
– Meille on sanottu, että tiedättekö, miten kalliiksi tämä kaikki tulee. Hekasta sanottiin myös, että olkaa onnellisia, että Heka ylipäätään myrkyttää, Kareinen ihmettelee.
Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö vastaa Helsingin Uutisissa asukkaiden kritiikkiin tiedottamisesta. Hänen mukaansa vastuu siitä on torjuntafirmalla.
– Taustalla on myös tietosuojakysymys. Emme voi kertoa muille asukkaille, missä asunnoissa luteita on.
Myrkytykset kohteessa suorittaneen Tuhoeläinhallinta Delecon Oy:n asiakkuuspäällikkö Jarkko Piispanen kertoo Helsingin Uutisille, että laajempi tiedottaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Asukkaille, joita ongelma koskee, tiedotetaan.
– Vallilassa työ alkoi heti ilmoituksen saatuamme torjunnoilla ja naapuritarkastuksilla useissa asunnossa. Yhteensä tarkastettuja asuntoja oli 15. Sittemmin pääsimme keskittymään vain muutamaan asuntoon ongelmien poistamiseksi. Nämä asukkaat ovat saaneet asiasta ennakkotiedon.
Ongelmia joissakin kohteissa aiheuttaa Piispasen mukaan se, että kaikki asukkaat eivät sitoudu noudattamaan annettuja ohjeita. Tällöin lutikkakantaa ei torjuntatöistä huolimatta saada hävitettyä talosta.
– Tällainen tilanne ei ole mitenkään harvinainen. Tehokkain tapa olisi tarkastuttaa ja torjua koko rappu tai talo. Torjuntakertoja tarvitaan joskus jopa kymmenen, keskimäärin kuitenkin 3–5.
Espooseen valmistui viime vuonna 3 270 uutta asuntoa, mikä on yli kaksituhatta asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Espoon kaupunki. Asuntorakentamisen matalasuhdanteesta huolimatta kaupungin asuntotuotantotavoitteet täyttyivät.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään