Sulpun teettämän tutkimuksen mukaan sähkötehontarve nousee tulevaisuudessa pakkasilla, jolloin kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä. Tämä kasvattaa suuresti riippuvuutta tuontisähköstä.
Tutkimusraportti on koostettu ilmatieteenlaitoksen TRY2012 testisäävuoden keskiarvolämpötiloista ja kun otetaan tavanomaista kylmempi kuukausi pysyvyysarvot poikkeavat TRY2012-testivuosiaineistoihin perustuvista tuloksista huomattavasti.
Raportissa huomautetaan, että kun ollaan lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötilassa (-26 ast.C- -38 ast.C.) sähkötehontarve nousee huomattavasti.
Sähköenergiayhtiöiden mukaan sähkönkäyttö on muuttunut kotitalouksissa johtuen muuttuneista lämmitysratkaisuista. Samalla sähköverkon kuormituspiikit ovat suurentuneet ja lisääntyneet. Kuormituspiikkejä aiheuttavat koteihin asennetut lämpöpumput kovilla pakkasilla.
Tuore Euroopan laajuinen tutkimus (ENTSO-E:n raportti) kertoo, että Suomen sähköntuotannon tehovaje on yksi Euroopan suurimmista. Vuonna 2020 tehovaje on vain Kyproksella Suomea suurempi. ENTSO-E:n mukaan Ruotsin ja Norjan tuotanto ei riitä kattamaan Suomen tehovajetta. Tämä on tilanne reservilaitokset ja valmistuvat voimalaitokset huomioiden.
Sähkömarkkinoiden uudistuminen tulee muuttamaan sähkönsiirron hinnoittelua. Sähkönsiirrossa tehomaksun osuus nousee reilusti. Tehomaksu tarkoittaa kiinteää perusmaksua kiinteistön suurimman hetkellisen sähkötehontarpeen mukaan. Mitä suuremman sähkötehon kiinteistö pakkasilla sähköverkosta tarvitsee, sitä suurempi on kiinteä tehomaksu. Nivos Oy:n tutkimuksen mukaan tehomaksun osuus sähkönsiirtolaskusta nousee 45 prosenttiin kymmenen vuoden sisällä.
Sähköenergiaa toimittavat sähköverkkoyhtiöt ovat jo aloittaneet kiinteän sähkötehoon perustuvan tehomaksun sähkönsiirtolaskutuksessa. Tämä tarkoittaa samaa, kuin kaukolämmön laskutuksessa kiinteät maksut kaukolämpöasiakkaalle eli asiakkaan säästömahdollisuudet lämmityskustannuksissa pienenevät itse tekemillään energiansäästöratkaisuilla, koska kiinteä perusmaksu on niin korkea.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Lämpöpumppujen myynti laski viime vuonna lähes 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikkiaan Suomessa myytiin viime vuonna lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla. Rakentamisen hiipuminen, korkotaso sekä talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkkyys ovat vähentäneet lämpöpumppujen hankintoja.
Viime vuonna voimaan tullut kylmäaineasetus koskettaa eniten valmistajia. Myös taloyhtiöiden tulee kuitenkin tietää, millaisia lämpöpumppuja niillä on käytössä ja mitä kylmäaineita niissä on. Nykyisiä laitteita saa käyttää ja huoltaa niiden elinkaaren loppuun saakka.
Talvi on kodin viherkasveille haasteellista aikaa. Kasvien hoitorutiineja kannattaa muuttaa talveen sopivammiksi, jotta kasvit saa kestämään kevään tuloon asti. Kastelua ja lannoitusta kannattaa vähentää ja kasvit on hyvä siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään