Lämpöpumppu asennettu, minne jäivät säästöt

Pakkasten saapuessa lämmityskulut alkavat tuntua kukkarossa. Lämpöpumpun vääränlainen asennus, sijoittelu, käyttö ja huolto johtavat siihen, että tavoitellut säästöt valuvat hukkaan. Etenkin asennuksen kanssa tulee luottaa ammattilaiseen, jotta kaikki tarvittava tulee otettua huomioon ja käyttö sujuu mutkattomasti ja huoletta.

Lämmityskustannuksista 96 % aiheutuu -15 oC –  +15 oC välillä, joten oikein mitoitettu lämpöpumppu toimii parhaiten juuri näiden lämpötilojen välillä. Säästöjen synnyn edellytyksenä on pumpun moitteeton toimivuus talvikautena. Lämpöpumpun teho ja määrä tulee suunnitella huolellisesti kohteen koon ja muun lämmityksen kanssa. Kiinteistön lämmityksen kokonaisteho täytyy saavuttaa kaikissa olosuhteissa ja paikkakunnan mitoittava ulkolämpötila huomioiden. Tämä korostuu hybridilämmityksessä. Jos lämpöpumpulla on jokin ulkolämpötilan toimintaraja, on varmistettava, että lämmitykseen saadaan kiinteistön vaatima täysiteho lisälämmönlähteellä.

Pelkkä lämpöpumpun asennus ei vielä tuo säästöä

Väärin mitoitettu tai asennettu lämpöpumppu ei tuo toivottua säästöä, vaikka kyseessä olisi kuinka hyvä laite. Siksi usein onkin viisasta ottaa laite ja asennus samasta paikasta. Näin laitteen tekniikka ja ominaisuudet ovat varmasti myös asentajien hallussa, eikä kuluttaja jää vika- ja neuvontatapauksissa pumpun toimittajan ja asentajan vastuuerimielisyyksien uhriksi.

Yleisimpiä virheitä lämpöpumppujen kanssa ovat vääränlainen mitoitus, kertoo Lämmitysenergia yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula.

– Valitaan liian iso tai liian pieni pumppu. Liian pienen pumpun ongelmaksi muodostuu se, että laite lyö lisävastuksen päälle ja säästöt katoavat. Liian iso pumppu taas käy pätkäkäynnillä, pumppu pysähtelee ja suorasähkö kytkeytyy päälle eikä asukas tätä usein edes huomaa, lisää Arto Hannula.

Säästöjen kannalta on tärkeää tietää mitä kunkin talon verkosto edellyttää, sillä pumpuissa on asennusvaiheessa tehdasasetukset. Oikeiden lämpökäyrien valinta estää sen, että pumppu tuottaa tarpeeseen nähden ylikuumaa vettä ja kuluttaa näin ollen turhaan sähköä, sanoo Arto Hannula.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu sopii energiatehokkaaksi tukilämmitysmuodoksi parhaiten suorasähkölämmitteiseen kiinteistöön, mutta sitä voi käyttää myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kanssa. Se voi toimia alkusyksystä ja loppukeväästä ainoana lämmittimenä ja muun ajan lämmitysjärjestelmän rinnalla, lukuun ottamatta kovimpia pakkasjaksoja.

Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, sillä sen tuottama lämpöenergian määrä vähenee pakkasten kiristyessä. Lämmityskäytössä pumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa ja jäähdytyskäytössä se siirtää lämpöenergiaa huoneilmasta ulkoilmaan. Sisäyksikön väärällä sijoituksella voidaan pilata laitteen hyvät ominaisuudet. Ulkoyksikön sijoituksessa on tärkeintä, että huolehditaan kondenssiveden hallitusta poistosta mieluiten esimerkiksi sadevesikaivoihin sekä siitä ettei kondenssivesi pääse jäätymään. Saattokaapelin tulee ylettyä riittävän pitkälle.

Maalämpöpumput

Maalämpö soveltuu erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen. Parhaita ovat vesikiertoinen lattialämmitys tai matalalämpöpatterit, joissa kiertävän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin perinteisessä patteriverkostossa tai ilmakonvektoreja käyttäen. Myös ilmakiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmityskanavisto voidaan kytkeä maalämpöön erillisen lämmönvaihtimen kautta.

Ilma-vesilämpöpumppu

Vesikeskuslämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa melko helposti.  Ilma-vesilämpöpumppu öljy- tai kaasukattilan rinnalla on hyvä ja energiatehokas vaihtoehto, koska lämpöpumppua voidaan hyödyntää silloin kun siitä saadaan tehokkaasti energiaa ja vastaavasti kylmemmillä keleillä hyödynnetään kattilaa, eikä näin ollen kuormiteta sähköverkkoa.

Sähkön hinta on nykyisin korkeampi kylmällä säällä jolloin sähkönkulutus on muutenkin suurempaa. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä rinnakkaisvaihtoehto olemassa oleviin kattilalaitoksiin. Myös uusiin kohteisiin voidaan laittaa kattila. Vuosittaisessa hyötysuhteessa ilma-vesilämpöpumpulla ei ylletä maalämmön tasolle, mutta investointina se on yleensä maalämpöä edullisempi. Kattilalaitoksissa voidaan ilma-vesilämpöpumppua hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen ja kattila hoitaa loppukuumennuksen.

Huollata ja huolehdi

Jotta pumppu toimisi täydellä teholla, kannatta se huoltaa ammattilaisella ja noudattaa muutenkin laitekohtaisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Ammattilainen näkee mitkä säädöt niin lämmitykseen kuin viilennykseenkin ovat talosi kannalta parhaimmat, eivätkä aiheuta kosteus- tai muita ongelmia. Muista myös pitää laitteesi puhtaana.

Vinkit lämpöpumpun oikeaoppiseen käyttöön ja huoltoon:

  • Noudata laitteen käyttö- ja huolto-ohjeita
  • Teetä huollot ja korjaukset pätevällä asennusliikkeellä
  • Puhdista ja uusi sisäyksikön suodattimet säännöllisesti
  • Poista ulkoyksikköön kertyvät lehdet ja neulaset
  • Säädä termostaatit kytkemään lämmitys päälle hieman alemmassa lämpötilassa kuin lämpöpumppu. Tällöin patterit alkavat tuottaa lämpöä vasta kovimmilla pakkasilla, kun lämpöpumppu ei enää kykene lämmittämään tarpeeksi.
  • Jos käytät laitetta kesällä jäähdytykseen, älä jäähdytä liikaa – se saattaa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä pinnoille ja kosteusongelmia
  • Älä pidä ikkunoita tai ovia auki, kun jäähdytät tiloja koneellisesti

Lähde: Tukes, Turvatekniikkakeskus

Toukotalkoot -kampanja keskittyy asukkaan mahdollisuuksiin vaikuttaa kodin turvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja asumismukavuuteen. Toukotalkoot-hankkeessa laaditun tarkistuslistan ja muiden materiaalien avulla asukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat keskeiset asunnon tarkistus- ja huoltotoimet. Toukotalkoot-kampanjassa ovat mukana: Suomen Kiinteistöliitto ry., Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry., Suomen Omakotiliitto ry ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

15.1.2018

Lämpöpumppuinvestoinnit jo puoli miljardia vuodessa

Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60.000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin jo lähes puoli miljardia vuodessa.

21.4.2017

Lämpöpumppujen myynti kiihtyy

Ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 50 %. Maalämpöpumppujen myynti kasvoi myös reilut 5 %. Kun maalämmön kappalemäärinen kasvu painottuu isompiin pumppuihin, merkitsee se suhteessa entistä isompia uusiutuvan energian tuotantolukuja.

23.10.2017

Taloyhtiöt hakevat säästöjä lämmityskustannuksiin lämpöpumppuinvestoinneilla

Motiva selvitti laajalla kyselyllä taloyhtiöiden kokemuksia ja tietoja lämpöpumppuinvestoinneista. Yleisimmät syyt investointeihin olivat energian ja kustannusten säästö sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvon kasvattaminen. 75 prosenttia vastaajista, joiden taloyhtiöissä oli tehty lämpöpumppuinvestointi, arvioi sen nostaneen kiinteistön arvoa.

2.7.2015

Kaikki lämpöpumpputyypit elinkaaritarkastelussa edullisempia kuin kaukolämpö

Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa. ”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa” -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2013–2015 Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen lämpöpumppuyhdistyksen, Sulpun, yhteistyönä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti