Helsingissä 1960–1979 rakennetut kerrostalot ovat tulleet elinkaaressaan siihen vaiheeseen, jolloin on syytä tehdä sekä linjasaneeraus että julkisivun peruskorjaus. Korjauskustannukset rasittavat yhtiöiden taloutta rankasti.
SKH-Isännöinti Oy tutki isännöinnissään olevien taloyhtiöiden hoitovastikkeet, lämmityskulut, korjauskustannukset sekä vieraan pääoman osuuden.
Vertailussa on mukana pääkaupunkiseudulla noin 230 kerrostaloa, joista lähes 50 on rakennettu 60- tai 70-luvulla.
Näiden vanhempien kerrostalojen korjauskustannukset olivat noin 60 euroa neliöltä vuonna 2014. Vuonna 2015 kustannukset olivat lähes kolminkertaistuneet ollen hieman alle 150 euroa neliöltä. Kasvua on huimat 146,3 prosenttia.
– Lähiöiden korjauspommi on nyt selvästi toteutumassa, toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH-Isännöinnistä toteaa.
1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa korjauskustannukset olivat viime vuonna noin 76 euroa neliöltä, kun vastaava summa oli edellisenä vuonna noin 50 euroa.
Hoitovastikkeiden nousu on ollut hyvinkin maltillinen eli jopa alle keskimääräisen ansiotason nousun.
60- ja 70-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä hoitovastike oli viime vuonna 4,22 euroa neliöltä, kun se vuonna 2014 oli 4,20 euroa.
Vanhojen ja uudempien kerrostalojen vastikkeissa ei ole suurtakaan eroa. 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa vastike oli keskimäärin 4,18 euroa neliöltä vuonna 2015 ja 4,10 euroa neliöltä edellisenä vuonna.
– Varmaankin vastikkeita ei haluttu nostaa johtuen yleisestä kustannus- ja palkkatason kehityksestä. Toisaalta lainarahoitusta oli tarjolla edullisesti eli sitä käytettiin korjauskustannuksiin reilusti, Markku Kulomäki sanoo.
Vieras pääoma onkin lisääntynyt taloyhtiöissä reippaasti. Vertailun vanhemmissa taloyhtiöissä sitä oli yli 330 euroa neliötä kohti, mikä oli lähes 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Nuoremmissa yhtiöissä vierasta pääomaa oli noin 230 euroa neliölle, nousua edellisvuodesta noin 23 prosenttia.
– Taloyhtiöihin ei ole syntynyt ennakkoon säästämisen kulttuuria, joten ulkopuolista rahoitusta tarvitaan korjausten tullessa ajankohtaisiksi. Taloyhtiöiden lainoituksen kasvu on aivan valtavaa verrattuna yksityishenkilöiden lainanottoon. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvatkin nyt myös taloyhtiölainan seurauksena.
Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400. – Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
Huhtikuussa tullaan kuulemaan useita, ajankohtaisia puheenvuoroja ja tietoiskuja, kun kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset kokoontuvat Helsingin Messukeskuksessa. Yhden mielenkiintoisista puheenvuoroista tulee pitämään johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöön otettu sähköinen rekisteri. Rekisteriin kerätään tietoja osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.
Taloyhtiötapahtuma järjestettiin huhtikuussa muutaman vuoden tauon jälkeen Messukeskuksen Siivessä. Vaikka kulunut korona-aika toi suunnitteluun epävarmuutta mahdollista rajoituksista johtuen, pystyttiin tapahtuma järjestämään aikakauteen nähden onnistuneesti. Toki takataskuun jäi ideoita myös tuleville vuosille. Messukeskuksen Siipeen kokoontui 26.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään