Kylpyhuoneet saa remontoida ilman rakennuslupaa Helsingissä – muutama poikkeus

Märkätiloja voi rakentaa ja korjata ilman rakennuslupaa Helsingissä marraskuun alusta alkaen. Uudet, korjattavat ja laajennettavat kylpy- ja löylyhuoneet saa rakentaa olemassa olevaan rakennukseen lähes aina ilman viranomaisen lupaa. Jos rakennuksen sisätilat on suojeltu tai rakenteet ovat kosteusvaurioituneet, tulee lupa kuitenkin hakea.

Märkätiloja ovat ne huonetilat, joiden lattiapinta joutuu vedelle alttiiksi ja joiden seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä.

Lupa tai lausunto tarvitaan harvoin

Märkätilahankkeisiin tarvitaan lupa tai lausunto vain seuraavissa tapauksissa

  1. Rakennuslupa pitää hakea, jos
    – rakennuksen sisätilat, joita muutetaan, on suojeltu
    – hankkeessa muutetaan rakennuksen suojeltuja julkisivuja.
  2. Jos muutettavan alueen rakenteet ovat kosteusvaurioituneet, tulee luvan tarve selvittää rakennusvalvontavirastosta.
  3. Jos lattian tai seinien kantaviin rakenteisiin tehdään muutoksia tai rakenteiden kuormitus lisääntyy oleellisesti, asia käsitellään Z-lausuntona. Ohje Z-lausunnon hakemisesta päivitetään lähipäivinä. Sen saa rakennusvalvonnan verkkosivuilta.

Taloyhtiön lupa tarvitaan

Vaikka hanke ei vaatisikaan viranomaisen lupaa, on aina selvitettävä, salliiko taloyhtiö muutokset. Myös asemakaavaa tulee noudattaa.

Aiemmin voimassa ollut märkätilojen lupatarpeen helpotus on osoittanut, että taloyhtiöt, rakentajat ja asukkaat ovat hyvin tietoisia ilmanvaihdon ja vedeneristysten tarpeellisuudesta. He myös käyttävät suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan ammattilaisia apunaan.

Lisätietoa 17.11. seminaarissa

Muutoksesta kerrotaan lisää 17.11.2015 pidettävässä rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaarissa Savoyssa.

Tilaisuuden ohjelmaan pääset tutustumaan tästä.

Ilmoittaudu mukaan tästä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.9.2015

Kylpyhuoneet ja niiden korjaukset aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä

Kylpyhuoneremontit ovat taloyhtiön tavallisimpia remontteja. Osakkaat ja taloyhtiön edustajat harvoin kuitenkaan tietävät, miten kylpyhuoneen korjaus käytännössä hoidetaan ja kenen maksettaviksi korjauskustannukset kuuluvat. Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle -uutuuskirja auttaa ymmärtämään asiaa paremmin.

19.11.2015

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonta kehittää toimintaansa

Helsingin Savoy-teatteri täyttyi tiistaina 17.11. ihmisistä, kun yli 500 rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaista otti osaa pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten järjestämään Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaariin. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja niin rakennuslupakäytäntöjen muutoksista kuin rakennusvalvonnan toiminnastakin.

23.4.2018

Jo joka kymmenes käytetty asunto Helsingissä maksaa yli puoli miljoonaa euroa

Pääkaupunkiseudulla yli 500 000 euron arvoisten asuntokauppojen osuus on jatkanut kasvuaan. Viime vuonna jo 11% käytettyjen asuntojen kaupoista Helsingissä ylitti puolen miljoonan euron kauppahinnan. Pääkaupunkiseudun asuntokaupassa kysyntä tuntuu siirtyvän tasaisesti kalliimpiin hintaluokkiin.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti