Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Korottajien määrä on matala myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä 2000-luvulla korottajien määrä ei ole tähän mennessä koskaan mennyt 40 kunnan rajan alle.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin: 20,02 prosenttiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.
Valtaosa korottajista oli pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin 700 000 kuntalaista.
– Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin. Matala korottajien lukumäärä kertoo myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.
− Veroprosenttipäätösten tärkein viesti onkin se, että valtaosa kunnista pystyi erittäin vaikeissa olosuhteissa pitämään verot vuonna 2021 ennallaan.
Ennallaan tuloveroprosentin pitää kaikkiaan 266 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä.
Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapin maakunnassa ei ole vuonna 2021 yhtään veronkorotusta. Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Ahvenanmaalle. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu ja Pori.
Veroprosentti laskee noin 21 000 kuntalaisella, kun Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo ovat päättäneet laskea veroprosenttiaan vuodelle 2021. Suhteessa aikaisempiin vuosiin veroprosenttia laskettiin varsin maltillisesti.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Taloyhtiöiden hoitokulut kasvavat ensi vuonna maltillisesti, ja paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla suuria. Näin arvioi Kiinteistöliitto, joka on julkaissut ohjeen taloyhtiöiden talousarviosuunnittelun tueksi.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään