Väestönsuojien merkitys suomalaisille kasvanut
Yhä useampi suomalainen pitää väestönsuojia tarpeellisina suomalaisten turvallisuuden lisääjinä, kertoo Väestönsuojien Rakentamisyhdistys ry. Uusia suojia halutaan rakentaa ja vanhoja pitää kunnossa.
Yli 75-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan useissa kunnissa vuoteen 2030 mennessä. Kunnilla on keskeinen rooli, kun väestön ikääntymiseen varaudutaan paikallistasolla. Ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 ja kuntien yhteisessä kehittämishankkeessa luotiin ennakointimalli ikääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi.
Kunnilla on laajat mahdollisuudet varautua ikääntyneiden asumistarpeisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keinoja on tarpeen pohtia useista eri näkökulmista.
”Kunnat ovat avainasemassa ikääntyneen väestön asuinolojen parantamisessa. Monenlaisia keinoja pitää vain osata hyödyntää. Hankkeessa tuotettu ennakointimalli on yksi esimerkki kokonaisvaltaisempaan tarpeiden ja toimenpiteiden tarkasteluun”, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä.
Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakoinnin ja varautumisen malli sisältää neljä vaihetta: väestön ikääntymisen ennakoinnin, asumistarpeiden ennakoinnin, rakentamis- ja muutostarpeisiin varautumisen sekä toimenpiteisiin varautumisen. Ennakointia ja varautumista tulee tehdä nykyiset ja myöhemmin ikääntyvät huomioiden, siksi kunnilla tulee olla käsitys väestön ikääntymisestä ainakin seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkastelumallia voidaan soveltaa kuntien ja maakunnan asunto- ja ikääntymispoliittisten strategioiden valmisteluun, mutta myös asuinaluekohtaisesti.
Tuloksia sovelletaan jo käytäntöön
Tarkastelussa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, kansallisia tilastoja sekä viidessä kunnassa toteutettuja kyselyitä ja osallistavia työpajoja. Työpajoissa käsiteltiin kyselyillä kartoitettuja ikääntyneiden tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia kuntien asumisen, kaavoituksen ja sosiaali- ja terveysalan vastuuhenkilöiden kanssa. Mukaan osallistui myös rakennuttajien ja vanhusneuvoston kaltaisia sidosryhmiä.
Hankkeessa luotiin kuntakohtaiset ennakoinnin ja varautumisen toimenpiteet. Ne voivat liittyä esimerkiksi asuinaluekehittämiseen, mikä pitää sisällään kuntien ja kolmannen sektorin tilojen hyödyntämisen. Toimenpiteet koskevat myös ikääntyneiden neuvontaa ja tiedottamista asumiseen liittyvissä kysymyksissä, tavoitteena esimerkiksi korjausavustusten parempi hyödyntäminen. Tärkeää on ikääntyneiden tarpeiden huomiointi kuntien tontti- ja kaavoituspolitiikassa, vaikkapa tontinluovutuskäytännöissä korostamalla esteettömyyden merkitystä.
Työpajoissa keskusteltiin lisäksi palvelujen saavutettavuudesta, ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämisestä ja yhteisöllisyydestä, ja ideoitiin erilaisia ratkaisuja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tärkeää on myös vapaaehtoisten ja naapuriavun aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen.
”Vaasalle tämä ennakointityö tuli sopivasti. Kyselyllä ja työpajoissa saatiin arvokasta tietoa ikäihmisten asumistoiveista ja -tarpeista. Sitä hyödynnetään Ravilaakson ikäystävällisen asuinalueen ja sinne tulevan ikäihmisille suunnatun yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelussa. Hankkeen innoittamana Vaasan kaupunki sai lisää virtaa ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi- ja varautumistyöhön”, sanoo asuntopäällikkö Jonas Nylén Vaasan kaupungilta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään