Kuntotutkimuksilla on tärkeä rooli korjaushankkeissa, sillä niiden avulla varmistutaan taloyhtiön rakennusten kriittisten osien kunnosta. Tutkimuksista saatuja tietoja hyödynnetään niin korjaussuunnittelussa kuin oikeiden korjausmenetelmienkin valinnassakin.
Kuntotutkimuksien tärkeyttä ei voi korostaa liikaa
Tarkkojen, eri rakenneosille kohdennettujen kuntotutkimusten avulla selvitetään vaurioiden laajuutta, niiden korjaustapaa sekä korjauksien oikeaa ajankohtaa ja laajuutta. Tutkimukset ovat tärkeitä, sillä monien rakennusten osien kuntoa voidaan selvittää luotettavasti vain rakennetta avaavin menetelmin.
Kuntotutkimuksissa voidaan samaan rakenteeseen, rakenneosaan tai tilaan tehdä useampia rakenneavauksia. Avauksia tulee tehdä riittävästi hankkeen alkumetreillä, jotta ikäviä yllätyksiä ei tule. Avauksia ei tule välttää, vaikka kiinteistössä olisikin avaushetkellä asukkaita. Työmaan aikana havaitut yllätykset kasvattavat kustannuksia viivyttämällä aikataulua.
Usein tutkimukset sisältävät myös materiaalinäytteiden ottamista. Tutkimustavat vaihtelevat suuresti tutkimuksen kohteena olevasta asiasta. Esimerkiksi asbestin tunnistaminen tehdään pääsääntöisesti materiaalinäytteiden laboratorioanalyysin pohjalta.
Erilaiset kuntotutkimukset
Kuntotutkimuksia voidaan tehdä esimerkiksi putkistoille, parvekkeille, vesikatoille sekä ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmälle. Myös asbesti- ja haitta-ainekartoitukset ovat kuntotutkimuksia.
Laajoissa korjaushankkeissa tutkimuksia tehdään tyypillisesti monia. Esimerkiksi julkisivu- ja ikkunaremontissa betonirakenteiden kuntotutkimuksen lisäksi kannattaa tehdään yleensä myös ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus. Vanhojen ikkunoiden uusiminen uusiin tiiviisiin ikkunoihin edellyttää aina korvausilman uudelleenjärjestämistä.
Putkiremonteissa tehdään yleensä märkätilojen kosteuskartoituksia, putkistojen kuntotutkimus ja asbesti- ja haitta-ainekartoituksia. Lisäksi ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät vaativat tyypillisesti tarkempaa tutkimista, sillä remontin yhteydessä parannetaan nykypäivänä usein myös kiinteistön muita teknisiä järjestelmiä. Esimerkiksi sähkö- ja teleteknisiä järjestelmiä uusitaan tai nykyaikaistetaan saneerauksien yhteyksissä.
Miksi kuntotutkimuksissa ei kannata säästää?
Lähtötietojen kerääminen on keskeisessä asemassa onnistuneessa korjaushankkeessa. Ilman tutkimuksia korjaussuunnittelua ei voida tehdä oikein ja riskinä on väärin tehdyt korjaukset.
Korjaushankkeet vaativat paljon tietoutta, jota ei taloyhtiön hallituksella eikä edes isännöitsijällä välttämättä ole. Yleensä hankkeissa tulee tehdä monia tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä, joiden määrittäminen ei ole aina yksinkertaista. Ammattitaitoinen projektinjohtaja osaa kilpailuttaa ja teettää tarvittavat tutkimukset, joiden avulla korjaustoimenpiteet kohdistuvat oikein. Näin tutkimuksia tulee tehtyä sopivasti ja lisäkustannuksia ei synny.
Kun talon ikä lähestyy neljännesvuosisataa, on korkea aika tutkia julkisivujen ja parvekkeiden kunto. Kuntotutkimus antaa tietoa vauriotilanteesta ja tarjoaa korjausvaihtoehtoja kustannustietoineen. Se on korjaussuunnitelmien lähtökohta, mutta voi innoittaa myös laajempaan hankesuunnitteluun.
Taloyhtiön arjessa moni käytännön asia nousee esiin vasta, kun jokin puuttuu tai ei toimi. Taloyhtiön hankintoja kannattaakin tarkastella kokonaisuutena ja varautua tuleviin tarpeisiin jo etukäteen. Kotimainen Hexaplan palvelee yrityksiä, taloyhtiöitä ja kiinteistöalan ammattilaisia ympäri Suomen.
Hexaplan
Moniin pieneltäkin tuntuviin taloyhtiön remontteihin kannattaa pestata suunnittelija ja valvoja. Kun hanke on hyvin suunniteltu, kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä. Valvojankin on helpompi seurata työn etenemistä, kun hän tietää, mitä hankkeelta odotetaan.
Asunto-osakeyhtiöiden tietoja on viime vuosina kerätty huoneistotietojärjestelmään useassa eri vaiheessa. Mitä velvollisuuksia taloyhtiöillä on, ja mitä osakkaan tulee tehdä? Suomen Kiinteistölehti kokosi tietopaketin aiheesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään