Kuntotutkimuksilla on tärkeä rooli korjaushankkeissa, sillä niiden avulla varmistutaan taloyhtiön rakennusten kriittisten osien kunnosta. Tutkimuksista saatuja tietoja hyödynnetään niin korjaussuunnittelussa kuin oikeiden korjausmenetelmienkin valinnassakin.
Kuntotutkimuksien tärkeyttä ei voi korostaa liikaa
Tarkkojen, eri rakenneosille kohdennettujen kuntotutkimusten avulla selvitetään vaurioiden laajuutta, niiden korjaustapaa sekä korjauksien oikeaa ajankohtaa ja laajuutta. Tutkimukset ovat tärkeitä, sillä monien rakennusten osien kuntoa voidaan selvittää luotettavasti vain rakennetta avaavin menetelmin.
Kuntotutkimuksissa voidaan samaan rakenteeseen, rakenneosaan tai tilaan tehdä useampia rakenneavauksia. Avauksia tulee tehdä riittävästi hankkeen alkumetreillä, jotta ikäviä yllätyksiä ei tule. Avauksia ei tule välttää, vaikka kiinteistössä olisikin avaushetkellä asukkaita. Työmaan aikana havaitut yllätykset kasvattavat kustannuksia viivyttämällä aikataulua.
Usein tutkimukset sisältävät myös materiaalinäytteiden ottamista. Tutkimustavat vaihtelevat suuresti tutkimuksen kohteena olevasta asiasta. Esimerkiksi asbestin tunnistaminen tehdään pääsääntöisesti materiaalinäytteiden laboratorioanalyysin pohjalta.
Erilaiset kuntotutkimukset
Kuntotutkimuksia voidaan tehdä esimerkiksi putkistoille, parvekkeille, vesikatoille sekä ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmälle. Myös asbesti- ja haitta-ainekartoitukset ovat kuntotutkimuksia.
Laajoissa korjaushankkeissa tutkimuksia tehdään tyypillisesti monia. Esimerkiksi julkisivu- ja ikkunaremontissa betonirakenteiden kuntotutkimuksen lisäksi kannattaa tehdään yleensä myös ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus. Vanhojen ikkunoiden uusiminen uusiin tiiviisiin ikkunoihin edellyttää aina korvausilman uudelleenjärjestämistä.
Putkiremonteissa tehdään yleensä märkätilojen kosteuskartoituksia, putkistojen kuntotutkimus ja asbesti- ja haitta-ainekartoituksia. Lisäksi ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät vaativat tyypillisesti tarkempaa tutkimista, sillä remontin yhteydessä parannetaan nykypäivänä usein myös kiinteistön muita teknisiä järjestelmiä. Esimerkiksi sähkö- ja teleteknisiä järjestelmiä uusitaan tai nykyaikaistetaan saneerauksien yhteyksissä.
Miksi kuntotutkimuksissa ei kannata säästää?
Lähtötietojen kerääminen on keskeisessä asemassa onnistuneessa korjaushankkeessa. Ilman tutkimuksia korjaussuunnittelua ei voida tehdä oikein ja riskinä on väärin tehdyt korjaukset.
Korjaushankkeet vaativat paljon tietoutta, jota ei taloyhtiön hallituksella eikä edes isännöitsijällä välttämättä ole. Yleensä hankkeissa tulee tehdä monia tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä, joiden määrittäminen ei ole aina yksinkertaista. Ammattitaitoinen projektinjohtaja osaa kilpailuttaa ja teettää tarvittavat tutkimukset, joiden avulla korjaustoimenpiteet kohdistuvat oikein. Näin tutkimuksia tulee tehtyä sopivasti ja lisäkustannuksia ei synny.
Taloyhtiön valaistus kannattaa uusia muun remontin, esimerkiksi lvi-saneerauksen yhteydessä, tai viimeistään silloin, kun valaisimet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet valaisimet ovat energiatehokkaita, mutta suurin säästö saadaan, kun valaistus asennetaan olemaan päällä vain tarvittaessa.
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Putki- tai julkisivuremontin kaltaisen ison korjaushankkeen onnistuminen edellyttää lähtötilanteen tarkkaa selvittämistä, huolellista suunnittelua sekä päteviä urakoitsijoita ja valvojia. Taloyhtiön hallituksen pitää olla hereillä projektin alusta lähtien.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään