Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Tänään Jyväskylässä avatuilla Viherympäristöliiton järjestämillä Viherpäivillä on teemana Itsenäisen Suomen viheralueet. Tapa rakentaa ja käyttää viheralueita on muuttunut sadan vuoden aikana. Harvaan asutussa maassa luonto on lähellä, mutta tiivistyvät kaupungit uhkaavat sulkea yhteyden lähiluontoon. Suomen itsenäistyessä maan kaupungistuminen oli vielä alullaan.
Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017. Valinnan ratkaisi kalliolaisten avoimesti verkottunut yhteistoiminta. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy esimerkiksi pitkäjänteisessä kaupunkikulttuurityössä, josta on vastannut Kallion Kulttuuriverkosto, kuin myös uudemmassa pop-up -toiminnassa.
Luteet ovat kiusallisia ja hankalasti tuhottavia loisia ja niiden määrä jatkaa tasaista kasvuaan Suomessa. Kasvua siivittävät torjunta-aineille vastustuskykyiset kannat. Ludekanta voi hyvin ja kasvaa Suomessa.
Ilmarisen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuuseläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta ja palvelut sekä seura. Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana oli tänä vuonna ikääntyvien yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea?
Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Matti Pentti toteaa Tekniikka & Talouden jutussa, että kiinteistöjen omistajilla ja asunto-osakeyhtiöiden hallituksilla on ensisijainen vastuu siitä, että niiden hallinnoimat talot pysyvät terveenä ja asuttavassa kunnossa. Tampereella sijaitseva lähes sata vuotta vanha taloyhtiö on päätetty purkaa sädesienten takia. Pentin mukaan kosteusongelman takia purettavat asuinkerrostalot ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinainen ilmiö.
Vesimaksuista on riidelty jopa korkeimmassa oikeudessa asti, kirjoittaa Aamulehti. Mikäli huoneistoon on asennettu vesimittarit, syntyy tällöin vähemmän riitoja kuin taloyhtiöissä, joissa maksetaan kuukausittain vesimaksu henkilöä kohti. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että ongelmia voi syntyä sen suhteen, ketkä katsotaan huoneistossa asuviksi ja mikä on muiden asuntoa käyttävien lukumäärä.
Suomalaiset haluvat luopua omakotitalosta aiempaa nuorempina. Kerrostaloasunto palvelujen lähellä on monen keski-ikäisen toivelistalla, kirjoittaa Yle. Kerrostaloista haetaan helpompaa asumismuotoa, varsinkin pientaloista ja taajamista kasvukeskuksiin hakeutuvien joukossa.
ARA on myöntänyt Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon Sukupolvienkorttelille Helsingin Jätkäsaaressa. Korttelin yhteisöllisyyttä korostava konsepti edustaa uutta ajattelua Suomessa. Tunnustus annettiin ARA-päivässä Helsingissä 19.1.
Tampereen Kyttälän kaupunginosassa sijaitsevasta 1920-luvun arvotalosta on myynnissä asunto, vaikka talo aiotaan purkaa. Asiasta kertoo Aamulehti. Asuntoa myyvä yksityishenkilö kertoo netti-ilmoituksessa asunnon kunnoksi ”hyvä”.
Uponor toteutti lokakuussa 2016 selvityksen Rakentaja.fi:n kanssa radonista. Radontietämys näyttää kyselyn perusteella olevan hyvällä tasolla, mutta toimet radonin ehkäisemiseksi ovat vielä vähäisiä. Radonmittauksen oli tehnyt vain noin neljäsosa vastaajista.
Positiiviset uutiset Suomen taloudesta ja kuluttajien vankistunut luottamus näkyvät vuonna 2017 myös asuntomarkkinoilla. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n asuntomarkkinaennusteen mukaan hintojen ja vuokrien nousu jatkuu, ja vetureina toimivat kasvavat kaupungit. Koko maan tasolla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat 1,8 prosenttia, uudet ja vanhat vapaarahoitteiset vuokrat 2,4 prosenttia ja ARA-vuokrat 2,0 prosenttia.
Uusien asuntojen kauppoja tehtiin viime vuonna selvästi enemmän kuin vuonna 2015, kertoo Yle. Myös vanhojen asuntojen kauppa oli vilkasta. Uusien asuntojen kauppamäärä ylsi arvioiden mukaan vuonna 2016 noin 25 prosentin kasvuun vuoteen 2015 verrattuna.