Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Kirkkonummelainen Kari Savolainen haluaa rakennuttaa tuhannen ihmisen ekokylän Kirkkonummen Masalaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Savolainen haaveilee hiilineutraalista ekokylästä, jossa robottisähköbussi kuljettaa ihmisiä läheiselle Masalan rautatieasemalle. Omakotitalon voisi kylästä saada samalla hinnalla kuin Helsingistä yksiön.
Kiinteistöjen arvo säilyy parhaiten alueilla, joihin ei kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia. Ilmatieteen laitoksella työskentelevä tutkija Athanasios Votsis seurasi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan, miten Helsingin, Porin ja Rovaniemen asuntojen hinnat heilahtelivat, kun tulvariskeistä tiedotettiin. Hän myös seurasi kuinka viheralueiden läheisyys heijastui neliöhintoihin.
Oman kodin paloturvallisuudessa suomalaisia huolettavat eniten kodin sähkövika ja puhelimen tai muun elektronisen laitteen syttyminen palamaan, paljastaa tuore kyselytutkimus. Silti joka kolmas suomalainen lataa kännykkäänsä vuoteensa vieressä. Suomalaiset ovat huolissaan sähkölaitteiden ja elektroniikan aiheuttamasta paloriskistä kotonaan, mutta silti moni suhtautuu huolettomasti laitteiden käyttöön, selviää Verisuren teettämästä kyselytutkimuksesta.
Espoon karttapalvelusta löytyy nyt uusi kokonaisuus Avoin data, jonka kautta kuntalaiset pääsevät tutustumaan avoimiin aineistoihin ja lataamaan mm. kaupungin 3D-rakennusmalleja. Espoo avaa kaupunkilaisten käyttöön avointa dataa uudella tapaa karttapalvelussaan.
Turussa toteutetun pyöräilybarometrin mukaan 96 prosenttia asukkaista tukee pyöräilyn edistämistä. Ensimmäistä kertaa tehdyssä barometrissa selvitettiin asukkaiden asennetta pyöräilyn edistämiseen sekä pyöräilevien asukkaiden mielipiteitä pyöräilyolosuhteista Turussa. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli talvipyöräily.
Tänään Jyväskylässä avatuilla Viherympäristöliiton järjestämillä Viherpäivillä on teemana Itsenäisen Suomen viheralueet. Tapa rakentaa ja käyttää viheralueita on muuttunut sadan vuoden aikana. Harvaan asutussa maassa luonto on lähellä, mutta tiivistyvät kaupungit uhkaavat sulkea yhteyden lähiluontoon. Suomen itsenäistyessä maan kaupungistuminen oli vielä alullaan.
Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017. Valinnan ratkaisi kalliolaisten avoimesti verkottunut yhteistoiminta. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy esimerkiksi pitkäjänteisessä kaupunkikulttuurityössä, josta on vastannut Kallion Kulttuuriverkosto, kuin myös uudemmassa pop-up -toiminnassa.
Luteet ovat kiusallisia ja hankalasti tuhottavia loisia ja niiden määrä jatkaa tasaista kasvuaan Suomessa. Kasvua siivittävät torjunta-aineille vastustuskykyiset kannat. Ludekanta voi hyvin ja kasvaa Suomessa.
Ilmarisen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuuseläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta ja palvelut sekä seura. Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana oli tänä vuonna ikääntyvien yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea?
Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Matti Pentti toteaa Tekniikka & Talouden jutussa, että kiinteistöjen omistajilla ja asunto-osakeyhtiöiden hallituksilla on ensisijainen vastuu siitä, että niiden hallinnoimat talot pysyvät terveenä ja asuttavassa kunnossa. Tampereella sijaitseva lähes sata vuotta vanha taloyhtiö on päätetty purkaa sädesienten takia. Pentin mukaan kosteusongelman takia purettavat asuinkerrostalot ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinainen ilmiö.
Vesimaksuista on riidelty jopa korkeimmassa oikeudessa asti, kirjoittaa Aamulehti. Mikäli huoneistoon on asennettu vesimittarit, syntyy tällöin vähemmän riitoja kuin taloyhtiöissä, joissa maksetaan kuukausittain vesimaksu henkilöä kohti. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että ongelmia voi syntyä sen suhteen, ketkä katsotaan huoneistossa asuviksi ja mikä on muiden asuntoa käyttävien lukumäärä.
Suomalaiset haluvat luopua omakotitalosta aiempaa nuorempina. Kerrostaloasunto palvelujen lähellä on monen keski-ikäisen toivelistalla, kirjoittaa Yle. Kerrostaloista haetaan helpompaa asumismuotoa, varsinkin pientaloista ja taajamista kasvukeskuksiin hakeutuvien joukossa.