Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2017 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti yhteensä 1 410 miljoonan euron edestä.
Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa kaikkiaan noin 9 000 uutta ja peruskorjata noin 4 500 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.
Vuokra-asuntojen tuotannon osuus korkotukilainoista on kaikkiaan 72 %. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 515 miljoonaa euroa eli 37 % jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 400 miljoonaa euroa eli 28 %:n osuus.
Niin sanotuille lyhyille vuokra-asuntolainoille osoitetaan 7 %:n osuus kokonaisvaltuudesta eli 100 miljoonaa euroa. Valtuudella arvioidaan voitavan rakentaa noin 630 vuokra-asuntoa.
Asumisoikeusasunnoille suunnattavaa valtuutta nostetaan hallituksen 1.9.2016 tekemän päätöksen mukaisesti viime vuoden tasosta huomattavasti eli 160 miljoonalla eurolla 390 miljoonaan euroon. Valtuudella arvioidaan voitavan lainoittaa noin 2 230 asunnon rakentaminen ja noin 1 220 asunnon perusparantaminen. ASO-asuntojen tukeminen on tärkeää, koska ne täydentävät asuinalueiden muuten usein liian yksipuolista hallintamuotojakautumaa (omistusasunnot / vuokra-asunnot), ja siten lisäävät monipuolista asukasrakennetta ja ehkäisevät segregaatiota.
Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Avustusvaltuuden määrä on 130 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös ehkäistä nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä.
Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.
Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille osoitetaan 100 miljoonan euron takausvaltuus. Tuella arvioidaan voitavan perusparantaa noin 8 000 asuntoa.
päätösaineistot vn.fi-sivuilla (Valtioneuvosto)
Helsinki kannustaa keskustan taloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan uusia rakennuksia voitaisiin rakentaa vaikkapa vanhojen kortteleiden sisäpihoille. Rakennuksia voitaisiin myös korottaa tai niiden ullakoille rakentaa uusia asuntoja.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Toimintakyvyn heikentymiseen liittyviä haasteita voidaan helpottaa taloyhtiössä monin tavoin. Markkinoilla on teknologiatuotteita ja palveluita, jotka parantavat turvallisuutta, mahdollistavat arjen toimia, auttavat liikkumisessa, helpottavat yhteydenpitoa ja lisäävät hyvinvointia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään