Kolumni: Hyvää mainetta lisää

Yksityinen vuokranantaja on ikävä ja ahne riistäjä, joka sanelee säännöt. Vai sittenkin ystävällinen ja avulias sekä neuvotteleva yhteistyökumppani? Omilla toimillamme voimme vaikuttaa siihen, kumpaan ryhmään meidät lasketaan.

Näin kirjoittaa Ilkka Lehdonmäki kolumnissaan Suomen Kiinteistölehden tammikuun numerossa.

 

Yksityisten vuokranantajien maine on mielestäni vuosien saatossa parantunut. Kun viitisentoista vuotta sitten aloittelin tätä hommaa, ei ihan kaikissa piireissä ollut hyväksi sanoa mitä tekee. Nykyään yksityisten vuokranantajien maine on ihan tutkimustenkin valossa monin osin kiitettävä. Viime vuoden maalis-huhtikuussa Taloustutkimus kartoitti pääkaupunkiseudun vuokranantajien mainetta. Yli tuhannesta vastaajasta 40 prosenttia antoi yksityisille vuokranantajille kiitettävän arvosanan.

Taloustutkimuksen tulos on hyvä mutta parantamisen varaa toki on. Jospa me yksityiset vuokranantajat ottaisimme tavoitteeksi sen, että seuraavassa tutkimuksessa kiitettäviä arvosanoja ropisisi ainakin kahdelta vastaajalta kolmesta.

Mielestäni suurin syy kiitettäviin arvosanoihin piilee sanassa yksityinen. Yksityinen vuokranantaja on vuokralaisen mielestä varmasti inhimillisempi kuin institutionaalinen ja byrokraattinen toimija. Yksityisellä vuokranantajalla ei ole palveluaikoja eikä jonotusnumeroita. Yksityisen vuokranantajan kanssa on myös helpompaa neuvotella vuokrasuhteen yksityiskohdista.

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, ettei yksityisellä puolella välttämättä ole samanlaista osaamista kuin isoilla toimijoilla. Suurimmalla osalla yksityisistä on halua toimia oikein, mutta tietoa puuttuu. Jos Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta ei lukukokemuksena nappaa, niin ainakin Hyvä vuokratapa – kirjanen on syytä opiskella. Ainahan voi myös osallistua erilaisiin koulutuksiin, niiden kustannukset kun voi pääsääntöisesti vähentää vuokratulon verotuksesta.

Miten muuten kuin osaamista lisäämällä voisimme nostaa meidän arvostustamme? Hyvä keino on muistaa vanha sananlasku: niin metsä vastaa kun sinne huutaa. Ystävällinen, asiallinen ja ihmistä arvostava tapa hoitaa asioita pääsääntöisesti tuottaa myös vastapuolelta hyvää käytöstä. Sovitteleva ote ongelmatilanteissa tuo yleensä mukanaan onnistuneen lopputuloksen eikä kukaan tunne itseään loukatuksi. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö järjellisistä vaatimuksista pidä pitää kiinni. Niihin on vain päästävä neuvottelemalla.

Myös maltilliset ja vuokralaisen kanssa yhdessä neuvotellut vuokrankorotukset lisäävät vuokranantajan mainetta. Sopimuksen mukaisen prosenttikorotuksen sijaan on syytä perustella oma korotusehdotus ja kuunnella mikä on vuokralaisen ajatus. Isot toimijat puolestaan korottavat vuokria sopimuksen mukaisilla prosenteilla useinkaan neuvottelematta vuokralaisten kanssa. Yksityiset vuokranantajat toimivat ennemminkin markkinoiden ehdoilla. Nyt kun taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään raskas, monet yksityiset ovat pidättäytyneet vuokrankorotuksista. Hiukan yli puolet yksityisistä vuokranantajista ei korota vuokraa säännöllisesti vuosittain. Tässä on merkittävä ero institutionaalisiin toimijoihin nähden.

Itselleni uutena palikkana palvelupaketissa on suosituskirje. Hyöty on vinkin antajan mukaan molemminpuolinen. Vuokralainen saa hyvin hoidetun vuokrasuhteen päättyessä suosituskirjeen, jota voi hyödyntää seuraavaa asuntoa vuokratessa. Vuokranantaja taas puolestaan hyötyy koska on todennäköistä, että vuokralainen kohtelee asuntoa hyvin ja maksaa vuokransa säännöllisesti. Ja helpottaahan suosituskirje myös uutta vuokranantajaa, ainakin minä asetan etusijalle asunnon hakijan, jolla on suosituksia.

Asuntojen kunto, sijainti ja varustelutaso ovat myös keino saada lisää arvostusta. Yksityisten vuokranantajien asunnot saattavat sijaita varsin viehättävissä taloissa hyvillä alueilla. Asunnon kunto ja varustelu ovat Taloustutkimuksen mukaan paremmat kuin suurilla toimijoilla. Ainakin itse olen pyrkinyt pitämään asunnot hyvässä kunnossa ja varustelemaan ne riittävän laadukkaasti. Hyvään asuntoon kun yleensä saa myös hyvän vuokralaisen.

Hyvä maine ja kiitettävät arvosanat tutkimuksissa nostavat yksityisten vuokranantajien asemaa niin vuokralaisten kuin suuren yleisönkin silmissä. Koko ajan pitää kuitenkin muistaa, että asuntojen vuokraaminen on meille yksityisille vuokranantajille myös taloudellista toimintaa ja siitä pitää saada viivan alle tulosta. Kuten entinen lähikauppiaanikin totesi: hyvän maineen lisäksi ostosten tekoon tarvitaan myös rahaa.

Suomen Kiinteistölehden kolumnisti Ilkka Lehdonmäki luotaa asioita vuokranantajan näkökulmasta. Hän on tamperelainen toimittaja ja harjoittanut asuntosijoittamista yli 15 vuotta. Ilkka Lehdonmäki on Suomen Vuokranantajat ry:n hallituksen jäsen.

 

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.6.2017

Hyvään vuokratapaan ei kuulu viranomaissäädöksiä kiertävät ”lisävuokrasopimukset”

Kansanedustaja Kari Uotila on tehnyt kirjallisen kysymyksen vuokralaisten oikeuksista ja laittomista lisävuokrasopimuksista. Toimintatapa ei kestä päivänvaloa. Hyvään vuokrasuhteeseen kuuluu, että vuokrasopimus on laadittu reilusti ja avoimesti molempien osapuolien kannalta eikä siihen kuulu salaisia ”pöytälaatikkosopimuksia”.

8.12.2021

Hyvää henkeä yhteistuumin

Asukkaiden kanssakäyminen on korona-aikana saattanut jäädä vähiin, mutta hyvää yhteishenkeä voi lähteä tarkoituksella kohottamaan. Joulukuun Suomen Kiinteistölehdessä oululainen taloyhtiö kertoo, kuinka se onnistui luomaan yhteisöllisyyttä pienillä teoilla. Hyvään asumiseen kuuluu välittäminen naapurista.

25.5.2018

Timo Nieminen – rakentava vaikuttaja

Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.

18.12.2018

Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti