Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on todennut, että isännöintialalla on vallinnut kartelli vuosina 2014-2017. Kartellista on nyt määrätty 22 miljoonan euron seuraamusmaksu, joka jakautuu kuuden isännöintialan yrityksen ja Isännöintiliiton kesken.
KKV oli tehnyt 9 tarkastusta ja 23 kuulemista sekä lukenut 17796 asiakirjaa. KKV toteaa, että osapuolet ovat sopineet kasvaneen työmäärän siirtämisestä asiakashintoihin. Hinnankorotuksia on suositeltu myös muille liiton jäsenyrityksille kuin nyt tutkituille, ja liiton ulkopuolellekin.
KKV toteaa, että on vaikea arvioida kartellista koitunutta taloyhtiöiden taloudellista tappiota. Kansainvälisesti on tutkimuksissa arvoitu kartellien nostavan hintatasoa 10-30 %.
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen totesi Ylelle, että liitto on seurannut tutkintaa alusta lähtien. Selvitys avaa joitakin piirteitä, joita liitto on vuosien kuluessa havainnut. Hiltusen mukaan Isännöintiliitossa on ollut selkeä tahtotila käyttäytyä vähän eri tavalla, kuin miten asiakas olisi halunnut palveluja ostaa.
Palaamme täydentämään uutista.
KKV:n esityksen pääkohdat löytyvät viraston kotisivuilta.
Viraston tiedotustilaisuus löytyy Yle Areenasta.
Isännöinnin mainetta ei korjata näyttävällä kampanjalla, vaan tekemällä työ tutuksi ja osoittamalla sen laatu arjessa, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtaja Otto Mattsson. Hän kannustaa taloyhtiöitä vaatimaan laatua ja näkemään isännöinnin investointina.
Kun taloyhtiö valitsee isännöitsijää, eteen voi tulla melkoinen lyhenneviidakko. Lyhenteistä on syytä olla perillä, sillä ne kertovat isännöitsijän koulutuksesta. Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Katja Haarma avasi Kiinteistölehdelle yleisimpiä isännöintikoulutuksen lyhenteitä.
Palkitun isännöitsijän, yrittäjä Sami Asujamaan, kädenjälki ja palo isännöintialan kehittämiseen näkyy uudistetussa Isännöinnin käsikirjassa. Teos kokoaa yhteen alan parhaat käytännöt ja viimeisimmät tiedot ja se sopii arjen tueksi niin uusille kuin kokeneille isännöitsijöille.
Kiinteistömedia Oy
Gigabittiasetuksella pyritään sujuvoittamaan nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista, jotta kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi vuoteen 2030 mennessä gigabittiyhteydet. Taloyhtiöiden näkökulmasta merkittävin muutos on sisäverkkojen uudistamisvelvoitteen tiukentuminen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään