Kiinteistölehden vaalikysely: Maria Ohisalo / Vihreät

1. Miten uudistaisitte kiinteistöverotusta?

Vihreät joustavoittaisi kiinteistöveron maksamista ja nostaisi veron vähimmäistasoja esimerkiksi energiantuotantolaitosten osalta. Kiinteistövero on esimerkki verosta, joka ei juuri ohjaa käyttäytymistä haitalliseen suuntaan, sillä kiinteistöomistusten sijaintia ei voi muuttaa. Kiinteistöveroa pitää lisäksi uudistaa vastaamaan nykyistä tarkemmin kiinteistön markkina-arvoa.

2. Asuinrakennusten korjaustarve kasvaa, mutta rahoituksen saatavuus vaikeutuu useilla alueilla. Mitä ehdotatte asian ratkaisemiseksi?

Korjausrahoitus on kallistunut, rahoituksen saatavuus jonkin verran heikentynyt ja korjaushankkeiden kustannukset nousseet viime vuosien aikana mm. maailmanmarkkinatilanteesta johtuen. Haasteita on erityisesti väestöään menettävillä alueilla, mutta myös osalla suurten kaupunkiseutujen taloyhtiöistä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa tarpeellisia korjauksia lykätään kohtuuttomasti tai niitä ei ole lainkaan varaa tehdä. Rahoituksen saamisen helpottamiseksi on uudistettava perusparannustakauksen ja asuintalovarausjärjestelmän ehtoja. Myös hallituksessa edistämämme energiaomavaraisuuslainat auttavat asiassa. Kun lainat tulevat käyttöön, on kannustettava pankkeja ottamaan ne tuotevalikoimaansa.

3. Asumiskustannukset ovat nousussa. Millä keinoilla asumiskustannusten nousua tulisi hillitä?

Keskeisin asumisen ja asuntojen hintaan vaikuttava tekijä on asuntotarjonnan määrä. Suomessa on onnistuttu rakentamaan viimeisten vuosien aikana ennätysmäärä kohtuuhintaisia asuntoja sekä vapaarahoitteisesti että valtion tukemana. Riittävästä asuntotarjonnasta on huolehdittava myös tulevaisuudessa, sillä rakentamistarpeesta jälkeen jääminen voi nostaa nopeasti hintoja asunto- ja vuokramarkkinoilla. Valtion tukemat ARA-asunnot ja MAL-sopimukset ovat valtion keskeisiä keinoja saada lisää asuntoja ja kohtuuhintaista asumista.

4. Miten turvaisitte Suomen energiansaannin tulevina vuosina?

Vihreät panostaisi merkittävästi polttoon perustumattomiin energiamuotoihin, kuten maalämpöön, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Maatuulivoima kasvaa erittäin nopeasti tulevina vuosina, merituulivoiman rakentaminen on lähtemässä käyntiin ja suuren kokoluokan aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän. Tarvitsemme myös kestävästi tuotettua bioenergiaa sekä ydinvoimaa. Uusiutuvan energian osuuden kasvu edellyttää myös panostusta sähkön varastointiin ja sähkön kysynnän joustoihin, jotta vaihtelevan tuotannon vaikutuksia voidaan tasata. Lisäksi on panostettava vetytalouteen sekä uusien energiateknologioiden tutkimukseen, kuten synteettisten polttoaineiden valmistukseen.

5. Mitä ilmastonmuutoksen hillintä- ja varautumistoimia mielestänne tarvitaan asumisessa ja kiinteistöalalla tulevina vuosina?

Rakentamisella ja rakennusten hyvällä ylläpidolla on iso rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennetussa ympäristössä syntyy noin kolmannes hiilipäästöistämme. Parhaillaan eduskunnassa on käsittelyssä rakentamislaki, jolla edistetään ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää rakentamista. Se on tärkeää viedä läpi [lakiehdotus hyväksyttiin 1.3.2023]. Asumisessa vähähiiliset ratkaisut ovat usein myös pidemmällä aikavälillä edullisimpia.

Ihmiset ovat innolla tarttuneet energiaremonttien ja öljylämmityksestä luopumisen tukiin. Maalämmön ja lämpöpumppujen kysyntä on kasvanut valtavasti. Tätä työtä on tärkeä jatkaa, ja tulevaisuudessa alkuinvestointia tulevat auttamaan myös hallituksen päättämät energiaomavaraisuuslainat. Tulevaisuuden kodit ja rakennukset ovat myös energiaälykkäitä, ja automaation avulla voimme esimerkiksi käyttää sähköä silloin, kun se on edullista.

Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo esimerkiksi pitkinä helleaaltoina ja lisääntyneinä sateina. Rakennetussa ympäristössä on välttämätöntä varautua näihin sään ääri-ilmiöihin ja huomioida vaikkapa viilennys aiempaa paremmin.