Rakennetulla ympäristöllä on iso merkitys ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin 1/3 Suomenkin kokonaispäästöistä. Rakentamisen osuus maankäytöstä, luonto- ja metsäkadosta sekä raaka-ainekäytöstä on suuri. Kestävässä asumisessa ratkaisuja arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren osalta.
EU:n päätöksissä ilmastonmuutoksen torjunta on päämäärä, mutta esimerkiksi asumisen vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät saa ohjata valintoja terveellisyyden tai turvallisuuden ohitse. Varmistetaan ratkaisujen toimivuus niin ympäristön kuin kiinteistönomistajankin kannalta.
Omakotiasujan hiilijalanjälki syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Tehokkain tapa pienentää hiilijalanjälkeä ovat ympäristöystävälliset valinnat. Tähän EU pyrkii ohjaamaan esimerkiksi säätelemällä lämmitysenergiasta, energiatehokkuudesta ja remonttien edistämisestä. Myös vesi- ja jätehuolto ovat mukana.
Lainsäädännön on oltava oikeasuhtaista ja oikeudenmukaista, että ihmiset voivat taloudellisesti kestävällä tavalla vastata velvoitteisiin. Kiinteistöjen ikä ja asukkaiden mahdollisuudet toimia on huomioitava. Alueita on kehitettävä tasapainoisesti, etteivät kiinteistöjen arvot jatka alenemistaan.
Ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja toteutuksella on avainrooli. Eri materiaalit vaikuttavat eri tavoin rakennuksen lämmöneristyskykyyn ja pitkäaikaiskestävyyteen. Rakennusfysiikka on hallittava paremmin energiatehokkuusvaatimusten ja sääolosuhteiden muuttuessa. Lämpö- ja kosteustekniset riskit tunnettava.
Kestävästi toteutettu lämmöneristys, talotekniikan ratkaisut, kiertotalouden hyödyntäminen ja vähähiiliset energiamuodot tukevat muutosta. Edistämämme Reilun kestävän siirtymän ohjelma varmistaa sekä toimien että taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja oikeudenmukaisuuden.
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot ovat yleistyneet, ja niistä maksetut vakuutuskorvaukset ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.
Esimerkiksi viime vuoden rankkasade- ja tulvavahingoista on maksettu ja maksetaan edelleen miljoonien eurojen korvauksia.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Liiketiloja taloyhtiön kivijalassa on perinteisesti pidetty arvossa niiden muita osakkaita suuremman vastikekertoimen vuoksi. Yritysten maksuvaikeuksien lisäännyttyä monet taloyhtiöt ovat visaisen pulman äärellä – mikä neuvoksi, etteivät tyhjilleen jääneet neliöt kaadu omaan syliin?
Yhtiökokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön johdolle eli hallitukselle ja isännöitsijälle. Mikäli vastuuvapaus myönnetään, ei yhtiön johtoa vastaan voi enää nostaa vahingonkorvauskannetta. Vastuuvapauden epääminen taas mahdollistaa korvauskanteen nostamisen.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään