Kiinteistöala on solminut työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja Energiaviraston kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017-2025. Neuvottelukumppanit ovat määrittäneet direktiivin pohjalta kokonaissäästötavoitteen, johon vuokra-asuntoyhteisöjen ja toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmiin liittyvien tahojen tulee yhdessä päästä. Energiatehokkuussopimukset ovat suomalainen menestystuote. Niiden kautta osoitetaan tehdyiksi vapaaehtoisia toimia, joiden avulla Suomi saavuttaa sille asetetut EU-tasoiset energiansäästötavoitteet.
Kiinteistöala lähti hyvin mukaan jo ensimmäiselle sopimuskaudelle vuonna 2010 ja alan ammattimaiset toimijat ovat kattavasti mukana myös nyt. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus koetaan paremmaksi tavaksi täyttää energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita kuin lisäsääntely.
Ensimmäinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden lopussa. Toimitilakiinteistöjen osalta kokonaistavoite ylitettiin jo viime vuoden loppuun mennessä ja vuokra-asuntoyhteisöjenkin tavoitteesta jo 88 prosenttia oli saavutettu, eli silläkin puolella maaliin pääseminen näyttää todennäköiseltä. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet organisaatiot raportoivat vuosittain tekemistään toimenpiteistä ja niillä saavutetusta säästöstä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa kiinteistönomistajia olemaan aktiivisia energiatehokkuuden edistämisessä ja kannustamaan myös omistamiensa tilojen asukkaita ja käyttäjiä pohtimaan omaa energiankulutustaan.
”Alkavalla sopimuskaudella säästötavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti, koska EU-tason vaatimukset jäsenmaille ovat kovat. Uskon kuitenkin, että niihin päästään. Mukana on jo nyt 35 vastuullista kiinteistöalan toimijaa, jotka ovat valmiita työskentelemään pitkäjänteisesti energiatehokkuuden parantamiseksi”, sanoo sopimusneuvottelujen puheenjohtajana toiminut Aija Tasa RAKLIsta.
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Ne ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta vuoteen 2020 mennessä.
Sopimustoiminnan vauhdittama tehokkaampi energiankäyttö tukee myös ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä luo vihreää kasvua ja markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille.
Sopimuskaudella 2017-2025 mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.
Kaukolämpöverkoissa siirrytään tulevaisuudessa alhaisempiin lämpötiloihin. Tämä tulee huomioida uutta lämmönjakokeskusta hankittaessa. Lämmönjakokeskuksen voi omaksi ostamisen sijaan vuokrata myös leasing-palveluna.
Kerrostalojen huoneisto-ovet eivät ole ikuisia. Kun ovi muuttuu salmiakin muotoiseksi ja päivä alkaa paistaa sen raoista, on aika vaihtaa ovi uuteen. Ovien uusiminen kannattaa erityisesti paloturvallisuuden ja äänieristyksen takia.
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASin kohteisiin uusittiin Molok-syväkeräyspisteet. Kierrätysaste nousi sen jälkeen kaikissa uusituissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.
Molok
Aina ei tarvitse uusia koko kattoa – elinkaarta voidaan usein jatkaa oikein tehdyillä korjaustoimenpiteillä. Riittävän ajoissa tehdyillä täsmäkorjauksilla saavutetaan myös kustannussäästöä. Kattotutka on toiminut suomalaisilla katoilla jo lähes 30 vuoden ajan.
Kattotutka Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään