Sininauhan toimitusjohtaja Kimmo Karvonen kertoo Turun Sanomille yrityksen välivuokraavan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille asuntoja Kanslerintien taloyhtiössä. Hän sanoo, että yksittäisestä taloyhtiöstä vuokrattavien asuntojen määrän tulee olla kohtuullinen.
– Asumisen valmius on parempi niillä asukkaillamme, jotka asuvat taloyhtiöissä. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan pärjää hajautetussa asumisessa, Karvonen toteaa.
Karvonen sanoo, että Kanslerintiellä on muidenkin palveluntarjoajien tukiasuntoja, eivätkä kaikki järjestyshäiriöt ole Sininauhan asukkaiden aiheuttamia.
Isännöitsijä Hannu Bildo painottaa, että yksittäisessä taloyhtiössä ei voi yhtäkkiä alkaa tuottaa näin paljon palveluasumista. Kanslerintiellä sijaitsevassa yhtiössä on yhteensä 126 asuntoa. Sininauha on vuokrannut asunnot yksittäisiltä osakkeenomistajilta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea myöntää investointiavustuksia asuntojen hankintaan. Stean suositus on, että samasta taloyhtiökannasta ei saisi olla yli kymmenen prosenttia tukiasuntoja. Kanslerintien asunnoista noin seitsemän prosenttia on tukiasuntoja.
Isännöitsijä kertoo Turun Sanomille, että taloyhtiössä on ollut hyvin levotonta viimeisen puolentoista vuoden ajan.
− Asukkailla on pahoja päihdeongelmia. Jos avaimet ovat jääneet kotiin, he menevät usein sorkkaraudalla sisään. Myös postiluukkuja ja yleisiä tiloja on hajotettu. Rappukäytävät ja siivousparvekkeet ovat täynnä polkupyöriä, sillä asukkaat varastavat niitä ja myyvät varaosat. Kun Sininauhan asukkaiden kaverit saavat tietää, että jollain on luukku siellä, sinne tulee myös kaveripiiri.
Isännöitsijä Hannu Bildo aikoo pitää asiasta palaverin tammikuussa Sininauhan ja Kiinteistöliiton edustajien kanssa.
Taloyhtiön yhtiökokous voisi ottaa huoneistoja hallintaan häiritsevän elämän vuoksi. Tähän kuitenkin vaadittaisiin allekirjoitettua häiriöseurantaa. Muut asukkaat kyllä puhuvat ongelmista isännöitsijälle, mutta he eivät halua tehdä virallista ilmoitusta.
– Muut asukkaat eivät tietääkseni uskalla allekirjoittaa ilmoitusta, sillä he pelkäävät nimien menevän Sininauhan asukkaiden tietoon. Varoitus pitää lisäksi antaa sekä vuokranantajalle, vuokralaiselle että vuokraajalle. Jos annamme varoituksen, Sininauha ilmoittaa pian, että se on vaihtanut asukasta, Bildo sanoo.
Jos tilanne ei parane, Hanu Bildo aikoo olla yhteydessä Aviin. Hän pyytää Avia selvittämään, mitä palveluita Sininauhan asukkaat saavat.
Sininauhan toimintaa koskevat yhteydenotot ovat korostuneet Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontapuhelimessa.
– Emme yksilöi neuvonnassa sitä, kuka häiriötilanteita aiheuttaa. Viime aikoina moni on kuitenkin kertonut, että kyse on Sininauhan välivuokraamasta asunnosta. Nämä tapaukset koskevat usein häiriötilanteiden hallintaa tai vahingontekoja, kuten esimerkiksi sitä, että ikkunasta on menty läpi rappurallilla, toiminnanjohtaja Juuso Kallio kertoo Turun Sanomille.
Soittajat ovat raportoineet myös yöllisestä metelöinnistä, paikkojen rikkomisesta, lisääntyneistä varastomurroista ja runsaasta määrästä vierailijoita. Yhteydenottoja on tullut tänä syksynä kymmeniä. Muiden vastaavaa toimintaa järjestävien organisaatioiden toiminnasta ei ole tullut samassa määrin yhteydenottoja.
Kallio korostaa, että ongelma on mutkikas.
– Tässä ovat vastakkain vuokralaisen oikeus asuntoon ja taloyhtiöiden muiden asukkaiden oikeus turvalliseen elämään. Asunto ensin -periaate näyttää liian usein loukkaavan muiden asukkaiden kotirauhaa. Asunto ensin -periaate tarkoittaa sitä, että ihminen saa ensin kodin, ja hänen päihdeongelmaansa aletaan ratkoa vasta sen jälkeen.
Jos kerrostalon rappukäytävästä leviää asuntoon savun hajua, oikea toimintatapa on jäädä omaan asuntoon ja soittaa hätänumeroon. Vaarallisinta on yrittää poistua savuista rappukäytävää pitkin. Rakennuksen palo-osastointi estää palon ja savukaasujen leviämisen huoneistojen välillä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään