Ennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Tämä näkyy myös asumistarpeiden muutoksena. Ikääntyneiden nykyisiin ja tulevien asumistarpeisiin vastaaminen on ollut nyt päättyvän Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tärkeimpiä tavoitteita.
Ohjelman toteutus valtakunnallisena on nostanut ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisen painoarvoa eri puolilla Suomea. Tietoisuus asian merkittävyydestä on lisääntynyt, ja ohjelmalla on voitu merkittävästi tukea kehittämistoimintaa”, arvioi ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä.
Vuonna 2013 käynnistynyt kehittämisohjelma on ollut viisivuotinen ja sen koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö. Toteutusta on tehty yhteistyössä kumppanien kanssa. Ohjelma on suunnannut kehittämistä ja antanut työvälineitä erityisesti järjestöille ja kunnille ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen parantamiseen. Muun muassa esteettömän asumisen edistäminen hissien jälkiasennuksilla, ikääntyneiden asumisen ennakointia tukevan tiedon tuottaminen, ikääntyneiden asumistoiveiden ja erilaisten asumisratkaisujen kartoittaminen ja asumisen yhteisöllisyyden tukeminen ovat olleet ohjelman keskeisiä tuloksia.
Väestön ikääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen muutos, jolla on suora vaikutus asumiseen. Esteettömien asuntojen kysyntä tulee kasvamaan huomattavasti. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma on onnistuneesti tunnistanut näitä haasteita ja tuottanut uutta tietoa ja toimintatapoja niiden selättämiseksi”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Ikääntyneiden asumista ja asuinympäristöä koskevat merkittävät yhdyskuntasuunnitteluun ja asuntopolitiikkaan liittyvät ratkaisut tehdään kunnissa. Kunnat voivat myös edistää asuntokannan korjaamista ja ikääntyneille sopivien asumismuotojen toteuttamista.
Ohjelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että useimmat kunnat eivät ole vielä riittävästi varautuneet ikääntyneiden määrään ja heidän asumistarpeisiinsa”, ministeri Tiilikainen toteaa. ”Tämä edellyttää kunnilta jatkossa suunnitelmallisuutta ja myös kuntien välistä yhteistyötä”, hän jatkaa.
Ohjelma päättyy tilanteessa, jossa valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus on siirtämässä vastuita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kunnilta maakunnille. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneiden asumispalvelut ja kotipalvelut järjestäisi jatkossa maakunta. Kuntien rooli ikääntyneiden hyvän arjen tukemisessa säilyy kuitenkin edelleen vahvana.
Kuntien tehtävänä on jatkossakin asuinolojen ja asuntotarjonnan parantaminen, mutta myös asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kuntien tulee kehittää asuinalueista ikäystävällisempiä ja järjestää lähipalveluja siten, että ikääntyneet pystyvät asumaan kotona ja toimimaan itsenäisesti mahdollisimman pitkään”, korostaa asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä. Kunnan, maakunnan, yritysten ja järjestöjen tiivis yhteistyö nousee uudistuksen myötä entistä tärkeämpään asemaan.
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päättyessä laaditaan tulevaisuussuunnitelma. Ohjelmassa viiden vuoden aikana syntyneitä tuloksia ja tietoa hyödyntäen tavoitteena on varmistaa, että kehittämistyö ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen puolesta jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutustu Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013-2017
Rakennuskustannusten kallistuminen ja korkotason nousu vähensivät valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon aloituksia vuonna 2022. Aloitetuista kohteista puolet rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen väheni.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä kolme isännöintialan yritystä ovat valittaneet markkinaoikeuden isännöintikartellia koskevasta ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos vuokralainen hoitaa asuntoa huonosti, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Huoneiston huolelliseen hoitamiseen voidaan katsoa kuuluvan ainakin huoneiston tavanomainen puhtaanapito ja sen siivoaminen. Suuri tavaramäärä asunnossa vaikeuttaa siivousta ja on paloturvallisuusriski.
Tilaajille
Taloyhtiöt saivat viime vuonna tukea energiatehokkuutta edistäviin korjauksiin 60 miljoonaa euroa, kertoo ARA. Taloyhtiöt hakivat erityisesti energia- ja latausinfra-avustuksia. Myös esteettömyyskorjauksiin myönnettiin paljon avustuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään