”Taas joku tagi ja töhryjä ulko-oven pielessä. Naapurin pyöräkin vietiin.” Tällaisessa tilanteessa taloyhtiön hallitus saattaa alkaa miettimään keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Herää kysymys kameravalvonnan toteuttamisesta. Mitä normistoa asiaan liittyy?
Mitään lupakäytäntöjä tai viranomaismaksuja kameravalvonnalle ei esimerkiksi ole, mutta rikoslaki ja henkilötietolaki asettavat sille muutamia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka kameravalvontaa valmistelevan taloyhtiön tulee huolella selvittää.
Salakatselu on rikos, josta voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus. Rikoslain mukaan salakatselulla tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevan henkilön oikeudetonta katselua tai kuvaamista teknisellä laitteella. Kotirauha suojaa niin asunnon sisätiloja ja ulko-ovea kuin parveketta ja asunnon yksityisessä käytössä olevaa piha-aluettakin. Taloyhtiössä muita suojattuja paikkoja, joita kuvaamalla salakatseluun voi syyllistyä, ovat esimerkiksi asuintalon porraskäytävät sekä sauna- ja suihkutilat, joissa oleskeleva voi olettaa olevansa suojassa ulkopuolisten katseilta. Oikeudetonta kuvaaminen ei ole silloin, jos siihen on saatu kuvattavien suostumus.
Ettei salakatselutilannetta pääsisi edes vahingossa syntymään, on taloyhtiössä tapahtuvan kameravalvonnan kannalta merkityksellistä juuri se, mitä kamera kuvaa. Kamera voidaan haluta taloyhtiössä sijoittaa kuvaamaan esimerkiksi porraskäytävää, yleistä piha- tai paikoitusaluetta, yhteistä pyörävarastoa taikka muita yhteisiä säilytystiloja, kuten kellarikäytävää.
Koska porraskäytävät luetaan kotirauhan piiriin kuuluviksi, tarvitaan porraskäytävässä tai hississä tapahtuvan kameravalvonnan toteuttamiseksi suostumukset kyseisen portaan asukkailta. Muissa edellä luetelluissa esimerkkitilanteissa yhtiökokous voi enemmistöllä päättää kameroiden asentamisesta ko. tiloihin, kunhan vain pidetään huoli, että kamerat osoittavat yleiseen alueeseen päin eivätkä esimerkiksi yksittäisen asunnon tai kellarikomeron ovelle. Esimerkiksi rakennuksen ulko-ovelle kamera voidaan asentaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä siten, että se osoittaa yleiselle piha-alueelle päin. Jos se kuvaa portaaseen sisään tulevia, tarvitaan kuvaamiseen edellä mainitusti kyseisen portaan asukkaiden suostumus. Selvää on, että esimerkiksi yhteisiä sauna- ja suihkutiloja tai asukkaan yksityisessä käytössä olevaa parveketta tai piha-aluetta ei saa kuvata.
Mitään täysin yleispätevää ohjetta kameroiden sallittuihin kuvaamispaikkoihin tai kuvaamisen oikeutukseen ilman kuvattavien suostumuksia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan jokainen tapaus on aina arvioitava erikseen.
Mikäli yhtiössä käytetään tallentavaa kameravalvontaa, on lisäksi huomioitava henkilötietolain säännökset, sillä tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja. Jos kameravalvontajärjestelmä ei tallenna kuvaa tai ääntä lainkaan, edes lyhyeksi aikaa, eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolakia ei sovelleta.
Kuvaa tai ääntä henkilöstä tallentava kameravalvontajärjestelmä on henkilötietojen automaattista käsittelyä. Henkilötietolaki edellyttää, että kameravalvonnalle tulee olla henkilötietoja käsittelevän toiminnan kannalta asiallinen syy ja tarve, kuten omaisuuden ja turvallisuuden suojaaminen. Kameravalvonnan harjoittajana toimiva taloyhtiö on tällöin henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän tulee toteuttaa valvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa mm. seuraavaa:
Lisäksi rekisterinpitäjän on laadittava tallenteesta syntyvästä henkilörekisteristä rekisteriseloste, joka tulee olla tarvittaessa kaikkien saatavilla. Siitä tulee ilmetä mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, rekisterinpitäjän yhteystiedot vastuuhenkilöineen, tietojen käsittelyn tarkoitus sekä se, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan.
Kameravalvontaa harkitsevan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa hankkia lisätietoja aiheesta esimerkiksi tutustumalla Poliisihallituksen julkaisemaan Kameravalvontaoppaaseen sekä tietosuojavaltuutetun oppaisiin.
Taloyhtiön viemäreitä kannattaa tutkia säännöllisesti. Viemärikuvaus paljastaa piilevät viat, ja niihin ehditään reagoida ajoissa. Uuden talon viemärit kannattaa kuvata jo ensimmäisen kymmenvuotistarkastuksen lähestyessä.
Erilaiset taloyhtiön toimintaan liittyvät laitteet ja järjestelmät ovat alttiita kyberhyökkäyksille. Siksi vanhan taloyhtiön kannattaa varautua kyberuhkiin kartoittamalla laitteensa, ja vaihtaa ne uusiin jos mahdollista.
Perustajaurakoitsijan virhevastuu jatkuu takuuajan jälkeen piilevien virheiden osalta kymmenen vuotta. Virheistä on ilmoitettava heti kun ne havaitaan, hyvissä ajoin ennen kymmenen vuoden rajaa. Sen jälkeen ilmoitetut virheet eivät enää ole perustajaurakoitsijan vastuulla.
Tilaajille
Energiatodistus tarvitaan lain mukaan aina kun rakennusta ollaan myymässä tai vuokraamassa. Lain noudattamista valvoo ARA. Tänä vuonna ARA on jo joutunut määräämään uhkasakkoja rakennusten omistajille, kun energiatodistusta ei ole kehotuksista ja varoituksista huolimatta laadittu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään