Espoon Asunnot on saanut kunniamaininnan ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan sekä tunnollisesta sitoutumisestaan Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimukseen vuosina 2008–2016. Energiaviraston ja Motivan myöntämän kunniamaininnan vastaanotti Espoon Asuntojen kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen Finlandia-talolla 15.6. järjestetyn Energiatehokkuussopimusten juhlaseminaarin yhteydessä.
Lakea Oy on hakenut patenttia kehittämälleen innovaatiolle, joka yhdistää betoni- ja puurakentamisen ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäisen uudella menetelmällä rakennettavan kuusikerroksisen puukerrostalokohteen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. Puukerrostalorakentamisen edelläkävijä Lakea Oy on kehittänyt uudenlaisen, tilaelementeistä rakennettavan puukerrostalon.
Yhä useampi opiskelupaikkaa hakenut nuori jännittää tällä hetkellä tuloksia yliopistoon pääsystä. Samalla tunnelma tiivistyy myös asuntomarkkinoilla – erityisesti pääkaupunkiseudulla, jonne muuttaa vuosittain yli 20 000 nuorta. Opiskeluaikaista asumista ei enää koeta pelkäksi väliaikaisratkaisuksi.
Suomessa pitkä siitepölykausi aiheuttaa yhden kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille. Kun suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Tällöin huoneisiin tulevan raittiin ilman määrä tippuu jyrkästi, varsinkin painovoimaisessa ilmanvaihdossa.
Taloyhtiön remontti eli korjaushanke on haastava paitsi teknisesti ja taloudellisesti niin myös juridisesti ja sopimusteknisesti. Remonttiin liittyy iso määrä sopimuksia useiden eri kumppaneiden kanssa remontin eri vaiheissa. Tehtävät sopimukset riippuvat myös siitä millaisen toteutusmuodon eli urakkatyypin taloyhtiö valitsee.
Uudet yksiöt Helsingin keskustassa ja sen läheisyydessä eivät enää tarjoa parasta mahdollista tuottoa asuntosijoittajalle, koska niiden hinnat ovat nousseet merkittävästi verrattuna esimerkiksi junaradan varressa sijaitseviin lähiöihin. Sijoittajalla onkin nyt hyvä hetki pohtia, pitäisikö sijoitusasuntoja hankkia nyt lähiöistä, joissa on hyvät palvelut ja liikenneyhteydet, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiolasta. Tilastokeskuksen mukaan uusien asuinhuoneistojen keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla […]
Lähes kaikilla suomalaisilla on kotimaista designia kodeissaan, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Eniten designia löytyy sosiaalisista tiloista, kuten olohuoneesta, keittiöstä ja ruokailutilasta. Vähiten designiin panostetaan lastenhuoneessa, terassilla ja takkahuoneessa.
Joka neljäs suomalainen suunnittelee remontoivansa kylpyhuoneensa viiden vuoden sisällä. Osalle kyseessä on putkiremontin tuoma pakollinen haaste, toisille odotettu sisustusprojekti. Harva suhtautuu kylpyhuoneremonttiin tee-se-itse-projektina.
Jätteen haltijan on pääsääntöisesti huolehdittava asianmukaisen jätehuollon järjestämisestä. Jos kiinteistössä toimiva varsinainen jätteen haltija laiminlyö velvollisuutensa, kiinteistön omistajan on käytännössä huolehdittava jätehuollon järjestämisestä. Kiinteistön haltijan vaihtuessa velvoite siirtyy myös kiinteistön omistajalle.
Historian ensimmäiset varsinaiset korjausrakentamiseen tarkoitetut energiatehokkuusvaatimukset annettiin alkuvuodesta 2013. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty reunaviivat energiatehokkuuden parantamiselle ja konkreettiset vaatimukset on annettu ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Uusi energiatodistuslaki astui voimaan 1.6.2013 ja tästä päivämäärästä lähtien kaikki laadittavat energiatodistukset on laadittava uuden lain mukaisesti.
Putkiremontti on taloyhtiön merkittävin korjaushanke, jossa tarvitaan asiantuntemusta ja toimivaa yhteistyötä. Kun puhutaan putkiremontista, sillä voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia korjaushankkeita. Taloyhtiössä voidaan toteuttaa kokonaisvaltainen putkiremontti tai uusia vain osa putkistoista.
Puukerrostalojen asukkaiden mukaan puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista eniten hyvän ääneneristyksen, viihtyvyyden ja kauneuden sekä lämminhenkisyyden ja kodikkuuden suhteen. Tämä selviää ympäristöministeriön rahoittamasta uudesta puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselystä. Kyselytutkimukseen valittiin yhdeksän puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea: yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa.