Jätteiden syväkeräysjärjestelmän idean Veikko Salli sai vaimonsa tokaisusta kankaanpääläisen hotellin huoneessa. ”Olisi hyvä, jos nuo roskat voisi heittää vaikka kaivoon.” Syntyi perusidealtaan yksinkertainen keksintö: maahan upotettava jätesäiliö. Samalla synnytettiin koko syväkeräyksen toimiala.
Molok Oy:n tarina alkoi 1991. Yritys täyttää 30 vuotta 10. huhtikuuta. Nyt sen syväkeräyssäiliöitä on yli 170 000 ympäri maailmaa.
Molokin syväkeräysastiasta 60 % on maan alla. Pystysuuntainen keräysastia hyödyntää maan painovoimaa, kun uusi jäte puristaa alle jäävää jätettä tiiviimpään muotoon.
Ensimmäinen prototyyppi valmistettiin Kankaanpään Kuninkaanlähteellä vanhassa navetassa. Pian toiminta siirrettiin Laviaan, missä käynnistyi kunnallinen pilotti. 2003–2004 Molok Oy keskitti kaikki Suomen toimintonsa Nokialle. Yrityksen kasvaessa tuotantotiloja on laajennettu useaan otteeseen. Tällä hetkellä Nokialla työskentelee 82 henkilöä ja kausiluontoisesti yli 20 paikallista osaajaa.
Syväkeräyssäiliöt tulivat Suomessa ensin tutuiksi teiden levähdyspaikoilta. Autoilijoilta saatu myönteinen palaute auttoi syväkeräyksen laajentumiseen puistojen, uimarantojen, turistikohteiden ja asuinalueiden jätehuoltomenetelmäksi. Ensimmäinen iso asuinalueelle asennettava säiliötilaus saatiin Turun Varissuolta.
-Monikansallinen Varissuon asuinalue oli tarpeeksi ennakkoluuloton uuden jätejärjestelmän kokeiluun, muistelee Veikko Salli.
Kotimaan markkina on yhtiölle yhä merkittävä. Salli alkoi kuitenkin kasvattaa myös kansainvälistä verkostoa nopeasti. Ensimmäinen vientitoimitus tehtiin Ruotsiin, toinen Portugaliin ja kolmanneksi avautuivat Belgian markkinat. Nyt vientimaita on yli 40, viimeisin sopimus tehtiin Chileen maaliskuussa. Vuonna 2019 Molok perusti ensimmäisen tytäryhtiönsä Molok Francen Ranskaan. Vuonna 2020 perustettiin Molok España. Muita tärkeitä vientimaita ovat Ruotsi, Norja ja Tanska sekä useat Itä-Euroopan maat. Vuoden 2020 liikevaihdosta 63 % tuli viennistä ja 37 % kotimaasta.
Molok Oy kasvoi 25 ensimmäistä vuottaan perheyrityksenä. Nyt yrityksen osakkeista valtaosan omistaa sijoitusyhtiö Vaaka Partners.
-Kasvumahdollisuudet ovat suuret, kun kiertotalouden myötä yritykset alkavat nähdä jätteet raaka-aineena ja energianlähteenä eikä vain yhdyskuntien ongelmana, sanoo toimitusjohtaja Marko Penttinen.
Suomi on jäljessä EU:n asettamista yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteista: yli kaksi kolmasosaa kotitalouksien sekajätteestä on edelleen kierrätyskelpoista jätettä, joka päätyy polttoon. Valmisteilla olevan kiertotalouslain toivotaan tehostavan lajitteluastetta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Pääsiäispyhien perinteisiin kuuluu syöminen ja askartelu, mistä syntyy paljon jätettä. Jätteiden määrää voi vähentää ennakoimalla pyhien menekki ja käyttämällä materiaaleja uudelleen. Pääsiäinen vaikuttaa lisäksi jäteastioiden tyhjennyspäiviin.
Viime vuonna pantittomista muovipakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain hieman yli kolmannes. Suurin osa muovista päätyy edelleen sekajätteeseen. Väärin lajiteltu muovi maksaa Suomelle joka vuosi 90 miljoonaa euroa.
Lausuntokierrokselle tullut jätelain muutosesitys velvoittaisi taloyhtiöt opastamaan asukkaita oikeaoppiseen jätteiden lajitteluun. Opastus tarkoittaisi esimerkiksi jätehuollon esitteiden jakamista asukkaille. Muutos tulisi voimaan ensi vuonna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään