Kiinteistölehden vaalikysely: Matias Mäkynen / SDP
SDP:n Matias Mäkysen vastaukset Kiinteistölehden eduskuntavaalikyselyyn.
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ikääntyvistä asuu kaupunkialueilla, kertoo uusi ”Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa ”-selvitys. Kaupunkialueiden suunnittelussa hyvin saavutettavat ja esteettömät asuinympäristöt korostuvat. Myös tarve ikääntyneiden itsenäistä asumista tukeville palveluille ja asumisratkaisuille on kasvussa.
Kaupunkimaiset asuinympäristöt vetävät ikääntyneitä voimakkaimmin puoleensa. Toisaalta ikääntyneiden muuttoliike on vähäistä ja muutot kohdistuvat harvoin kokonaan uuteen asuinympäristöön, sillä useimmiten muutetaan sopivampaan asuntoon tutulla asuinalueella.
Väestöennusteen mukaan Suomen väestöstä neljännes, noin 1,5 miljoonaa kansalaista, on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Taajamissa yli 65-vuotiaiden määrä on vuosina 2004-2014 kasvanut 219 000 asukkaalla ja haja-asutusalueella 12 500 asukkaalla. Vuonna 2015 ikääntyneistä 63 prosenttia asui kaupungeissa tai niiden kehysalueella, vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa jopa 69 prosenttiin.
Ikääntyneiden asuminen keskittyy maaseudulla mutta hajautuu kaupunkiseuduilla
Maaseudulla ikääntyminen keskittyy taajamakeskuksiin, jotka houkuttelevat haja-asutusalueiden ikäihmisiä asumaan tuttuun taajamaan palvelujen ääreen. Maaseututaajamiin rakennettujen uusien kerrostalojen asukkaista yli 40 prosenttia on ollut yli 65-vuotiaita.
Kaupunkiseuduilla ikääntyneiden asumistoiveissa elämänvaiheeseen sopiviksi asuinalueiksi nousevat erityisesti keskustat ja alakeskustat. Viime vuosien muuttoliikkeen perusteella eniten muutetaan jalankulkuvyöhykkeelle ja poistutaan autovyöhykkeeltä. Kaupunkiseutujen ikääntyneistä lähes kolmannes asuu kuitenkin keskustojen ulkopuolella autovyöhykkeellä.
”Kaupunkiseutujen ikääntyminen luo paineen ikääntyneille sopivien, hyvin saavutettavien ja esteettömien asuinympäristöjen kehittämiseen niille, jotka haluavat muuttaa omakotitalosta palvelujen ääreen. Tarvitaan myös erilaisia palveluratkaisuja sille suurelle joukolle, joka jää asumaan väljemmille alueille”, sanoo ryhmäpäällikkö Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kehityssuuntana tuettu itsenäinen asuminen
Painopiste ikääntyneiden palveluissa ja asumisessa on siirtymässä laitosmaisista ympäristöistä yhä vahvemmin itsenäisen asumisen tukemiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että ikääntyneiden tarvitsemat palvelut ovat helposti saavutettavissa omilla asuinalueilla. Kartoittamalla asuinalueita, joilla ikääntyneiden osuus on suuri, voidaan tuoda esiin kehitystarpeita sekä huomioida esteettömyys ja ikääntyneitä tukevat asumisratkaisut yhdyskuntasuunnittelussa.
”Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneiden tarpeita vastaaviksi tukee sekä heidän fyysistä että henkistä hyvinvointiaan. On tärkeää edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia hoitaa itse ostokset, liikkua turvallisesti lähiympäristössä ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja”, asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä summaa.
Tulevaisuuden haasteena sopivien asuntojen ja lähipalvelujen riittävyys
Suuri osa ikääntyneistä pysyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä, mutta heidän asumistoiveissaan tulee esiin myös keskustojen ja taajamien tarjoamien lähipalvelujen tarve. Yleisesti asuinalueiden suunnittelussa tulisi huomioida ihmisten pidentynyt elinikä, jonka seurauksena ydinperhevaiheen osuus elämänkaaresta lyhenee ja yhä pidempi osuus elämästä eletään pienissä asuntokunnissa.
”Selvityksen tulokset osoittavat sen, että väestön ikääntymisen aiheuttama yhteiskunnallinen muutos on huomioitava eri mittakaavatasoilla ja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla”, toteaa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä.
Havainnot käyvät ilmi ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttamasta tuoreesta ”Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa ”-raportista. Selvitys tutkii paikkatietoaineistojen avulla ikääntyneiden sijoittumista erilaisiin asuntoihin ja asuinalueille. Lisäksi raportissa kiinnitetään huomiota muuttoliikkeeseen ja asukkaiden pysyvyyteen. Näin saadaan tärkeää tietoa siitä, miten asuinalueet vastaavat ikääntyneen väestön tarpeisiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään