Asuntokaupassa sekä ostajan että myyjän oikeusturva saattaa joutua koetukselle kaupan teon jälkeen ilmenneiden kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen johdosta. Taloja ei katsasteta säännöllisesti – autot sen sijaan vuosittain, vaikka niiden arvo on vain kymmenesosa talojen arvosta.
Talon kunto voi siis olla melkein mitä tahansa ja ilman asianmukaista kunnon selvittämistä riskit huonoon asuntokauppaan ovat suuret. Ei ole siis aivan sama, kuka talon kaupan yhteydessä tarkastaa ja miten.
Asuntokaupan yhteydessä tehtävään kuntotarkastukseen on olemassa oma selkeä Suoritusohjeensa KH-kortistossa (KH 90-00394), jota noudattamalla talon kunto selviää kaupan osapuolille.
Kuntotarkastajille on olemassa oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan tutkinto. AKK-järjestelmää ja tarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama FISE Oy.
Suoritusohjeesta ja pätevyyksistä huolimatta kumpikaan ei ole pakollista, jotta joku voi toimia kuntotarkastajana ja suorittaa talon kuntotarkastuksen osto- ja myyntitilanteessa.
Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua suoritusohjetta ja tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu Hyvä Välitystapa edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja, että kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.
Mikäli tarkastaja ei etukäteen sitoudu ohjetta noudattamaan, on hyvin hankalaa jälkikäteen saada häntä vastuuseen, koska hänen suoritustaan ei voida verrata ohjeeseen. Siksi onkin erityisen tärkeää selvittää tarkastajan pätevyys etukäteen ja laatia kirjallinen sopimus tarkastuksen sisällöstä. Mikäli kuntotarkastaja ei ilmoita noudattavansa suoritusohjetta vaan suorittaa kuntotarkastuksen esimerkiksi sitä soveltaen, on tilaajan syytä huolestua ja vaihtaa pätevään kuntotarkastajaan. Pätevä kuntotarkastaja tekee kuntotarkastuksen suoritusohjetta noudattaen.
Rakstystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara painottaa, että ’ammattitaidon lisäksi tärkeintä on kuntotarkastajan ehdoton puolueettomuus’.
’Rakennusta ja sen ominaisuuksia arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, kuka tilaaja on. Tarkastukseen ei saa vaikuttaa tarkastuksessa läsnä olevien henkilöiden mielipiteet tai luulot vaan asiantuntijan tulee olla myös tässä suhteessa ammattilainen’, jatkaa Malmivaara.
Hyvä kuntotarkastaja on edellisten ominaisuuksiensa lisäksi intohimoinen työssään. Hänellä on esimerkiksi peruskoulutus rakennusalalta, yleensä rakennusinsinööri tai -mestari. Hän perehtyy jatkuvasti uudistuviin normistoihin, hän kouluttautuu säännöllisesti ja ylläpitää osaamistaan. Hän on perehtynyt rakennusfysiikkaan ja sisäilmatutkimuksiin sekä rakennuksen terveyshaittoihin.
Rautaisen ammattitaidon lisäksi hyvän kuntotarkastajan tulee osata selittää asiat kuluttajalle siten, että asiat tulee selkeästi ymmärretyksi.
Hyvällä kuntotarkastajalla on yli viiden vuoden kokemus alalta, erityisesti kosteus- ja homevaurioiden arviointi-, tutkimus- ja tarkastustehtävissä hankittua kokemusta.
Hyvä kuntotarkastaja osaa paikan päällä myös varoa vääriä johtopäätöksiä ja punnitsee tarkkaan mitä havaintojen perusteella voidaan sanoa ja kirjoittaa. Erityisen tärkeää on tuottaa tavallista kuluttajaa palvelevaa sisältöä.
’Hyvä kuntotarkastaja varmistaa, että kaupan osapuolet – niin myyjä, ostaja kuin välittäjäkin – ymmärtävät todella, mitä raporttiin on kirjoitettu’, täsmentää Malmivaara.
Kokemus ja tietynlainen varovaisuus antavat pohjan tarkastusraportille, joka ottaa kantaa selkeästi, mutta jossa ei ole perusteettomia johtopäätöksiä.
Kuntotarkastaja vastaa tekemästään tarkastuksesta kuluttajalle kuluttajansuojalain 8 § mukaisesti. Vastuuta ei voi rajata palkkion määrään. Tarkastaja vastaa siitä, että tarkastus tehdään sopimuksen mukaisesti ja ammattitaitoisesti sekä Suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastaja vastaa tietysti myös siitä, että hänen tekemänsä havainnot ja johtopäätökset sekä antamat toimenpidesuositukset ovat ammattimaisesti perusteltuja ja oikeita sekä ammattietiikan mukaisia.
Mikäli todetaan, että tarkastaja on tehnyt virheen, vastaa hän niistä vahingoista joita vaurion havaitsematta jättäminen tai ns. väärä hälytys on aiheuttanut tilaajalle. Tarkastaja ei vastaa vaurion korjauskustannuksista, vaan niistä vahingoista, joita vaurion tai puutteen havaitsematta jättäminen tai ilman perusteltua syytä tehty vääräksi osoittautuva toimenpidekehotus on tilaajalle aiheuttanut. Tarkastajan vastuu ei tietenkään poista asuntokauppalain tai maakaaren mukaisia ostajan ja myyjän välisiä vastuita.
Hyvällä kuntotarkastajalla on vastuuvakuutus, jossa korvaukset ovat vahinkotapauksessa yli palkkion määrän. Kuluttajan kannalta tämä on erittäin tärkeää, sillä kuntotarkastuksen hinta on tavallisesti alle 2 000 €, mutta vahingot taloissa vaativat suurempia taloudellisia satsauksia.
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Porealtaat, paljut ja kylpytynnyrit ovat yleistyneet myös taloyhtiöiden huoneistopihoilla. Jos rivitalon piha-alue on taloyhtiön hallinnassa, osakas tarvitsee asennukseen yhtiön luvan. Myös osakkaan hallinnassa olevalle pihalle tuotavasta altaasta on tehtävä etukäteen kirjallinen muutostyöilmoitus.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään