Asuntotuotannon huippulukemat Helsingissä jatkuivat vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä. Kesäkuun lopussa oli rakenteilla 8 325 asuntoa, mikä on yli 1 000 asuntoa enemmän kuin edellisvuotena vastaavaan aikaan.
Rakenteilla olevien asuntojen kerrosalaa oli enemmän kuin aiemmin 2010-luvulla vastaavia ajankohtia tarkastellen (luku 565 260 k-m2 ei sisällä käyttötarkoituksen muutoksia). Keskeneräisen asuntotuotannon huippulukemat koostuvat poikkeuksellisen suuresta uustuotanto- ja laajennuskohteina rakennettavien asuntojen määrästä. Käyttötarkoituksen muutoksia oli rakenteilla vain nelisen prosenttia. Poikkeuksellisen mittavassa tuotannossa näkyy vuoden 2017 puolella myönnettyjen rakennuslupien suuri määrä.
Huhti-kesäkuun aikana valmistui noin 1 050 asuntoa, joista suurin osa uudistuotantokohteisiin. Uustuotantona ja laajennuksina asuntoja valmistui 2010-luvun vastaavien vuosineljännesten huippumääriä, vaikka kerrosalaa (noin 74 880 k-m2 ) syntyi vain jonkin verran viimeisen viiden vuoden keskiarvoa enemmän.
Huhti-kesäkuussa aloitettiin 2 340 asunnon rakentaminen, joista 5 prosenttia käyttötarkoituksen muutoksena. Asuntojen määrä myönnetyissä rakennusluvissa oli noin 1 280, joista käyttötarkoitusten muutoksia oli noin 15 prosenttia. Myönnettyjen lupien asuntomäärä on keskimäärin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Myönnetyistä rakennusluvista kerrosalaa oli luvassa uustuotantoon ja laajennuksiin noin 94 700 k-m2, mikä on lähes yhtä paljon kuin vastaavina ajankohtina 2010-luvulla keskimäärin.
Toimitiloja valmistui huhti-kesäkuussa poikkeuksellisen paljon. Valmistunutta toimitilarakennusten kerrosalaa oli noin 103 480 k-m2 eli noin 120 prosenttia enemmän kuin 2010-luvun vastaavina ajankohtina keskimäärin. Samoin myönnettyjen toimitilarakennuslupien kerrosala (156 890 k-m2) oli viime vuosien tapaan poikkeuksellisen suuri. Toisella vuosineljänneksellä aloitettiin noin 98 130 kerrosneliön rakentaminen, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin 2010-luvun toisilla vuosineljänneksillä keskimäärin. Lisäksi keskeneräisiä toimitiloja oli noin 80 prosenttia enemmän kuin vastaavina toisen vuosineljänneksen ajankohtina 2010-luvulla keskimäärin.
Lisätietoa asunto- ja toimitilarakentamisesta löytyy Asumisen ja rakentamisen tilastotietoa Helsingistä -sivustolta osoitteessa www.asuminenhelsingissa.fi.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on viime vuosina rakennettu ennätysmäärin asuntoja, jotka ovat valtaosin pieniä vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Putkiremontin ajaksi ei kannata jäädä omaan asuntoon, vaan on järkevää hankkia väistöasunto. Väistöasunnon voi löytää monelta taholta, esimerkiksi AirBnB:stä tai vapaa-ajanasunnosta. Omia asumisen tarpeita on hyvä miettiä väistöasuntoakin hankkiessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään