Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen – veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet

Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset.

Kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen Meri Sipilän diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea.

Tutkimus paljasti, että hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lisäksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteistön hanan ja putkiston ikä sekä niissä käytetyt materiaalit.

”Nikkeliä liukeni veteen erityisesti kiinteistöissä, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteistöissä, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todennäköisesti peräisin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijyä voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista”, Meri Sipilä kertoo.

Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lainsäädännössä terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimmäisarvo 20 µg/l. Se ylittyi litran vesinäytteissä kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut käyttämättömänä yli 8 tunnin ajan. Enimmäisarvon ylittävissä näytteissä nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 21–80 µg/l. Sipilä kuitenkin korostaa, että nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sisällä seissyt vesi oli laskettu pois.

Lyhyemmillä seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdessä näytepisteessä. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi seisoneessa vedessä yhdessä näytepisteessä ja oli lisäksi lähellä raja-arvoa muutamassa näytepisteessä. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.

”Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu. Näin kiinteistön vesijärjestelmässä seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle”, Sipilä sanoo.

Huomio kiinteistöjen vesikalusteisiin

EU:n juomavesidirektiivin muutos edellyttää, että kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylmässä hanavedessä tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista. Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontanäytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen jälkeen, jolloin näyte vastasi käytännössä vesilaitoksen toimittamaa verkostovettä. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet täyttivät tässäkin tutkimuksessa reilusti lainsäädännön asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.

Uuden näytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteistöjen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikentävä vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa löydetään ylityksiä, selvitetään, löytyykö syy kiinteistön vesijärjestelmästä vai vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Sen jälkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.

Myös terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Meri Sipilän diplomityö ”Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit” hyväksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vetämään hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta.

Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista lähteistä, terveysvaikutuksista ja enimmäispitoisuuksista löytyy Valviran julkaiseman Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

15.9.2021

Kaupallinen yhteistyö

Välty yllätyksiltä ja seuraa kiinteistön veden kulutusta

Korona-aika on muuttanut veden kulutusta Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) toiminta-alueella Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Osassa kiinteistöjä veden kulutus on noussut ja osassa vähentynyt. Vedenkäyttö on vähentynyt toimistorakennuksissa, kun kiinteistöt ovat olleet vajaakäytöllä etätöiden lisäännyttyä koronasta johtuvista syistä.

HSY

17.12.2020

Kaupallinen yhteistyö

Vesiensuojelu alkaa omalta pihaltasi

Hulevesi tarkoittaa sade- ja sulamisvettä, joka virtaa pintoja pitkin rakennetussa ympäristössä. Mitä enemmän alueella on vettä läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. Ilmastonmuutoksen edetessä sademäärät kasvavat ja rankkasateet lisääntyvät, jolloin huleveden määrä rakennetussa ympäristössä tulee myös kasvamaan.

HSY

19.4.2021

Keskimääräinen vedenkäyttö vähentynyt

Suomalaisten vedenkäyttöä tutkittiin Kestävä vedenkäyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käytetyn veden määrässä on suurta vaihtelua erilaisten talouksien välillä.

30.6.2017

Vedenkulutus seurantaan

155 litraa – niin paljon vettä kuluttaa jokainen suomalainen joka päivä. Vedenkulutusmittari avaa silmät ja säästää euroja asukkaan ja taloyhtiön arjessa. Veden osuus modernin kerrostalon ylläpitokustannuksista on vähintään 40 %.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti