Espoon karttapalvelusta löytyy nyt uusi kokonaisuus Avoin data, jonka kautta kuntalaiset pääsevät tutustumaan avoimiin aineistoihin ja lataamaan mm. kaupungin 3D-rakennusmalleja.
Espoo avaa kaupunkilaisten käyttöön avointa dataa uudella tapaa karttapalvelussaan. Karttapalvelusta löytyy nyt ’Avoin data’ -osio, josta voi ladata muun muassa 3D-muodossa esitettyjä rakennusmalleja SketchUp-tiedostoina.
”Rakennukset on mallinnettu hyödyntäen rakennus- ja huoneistorekisterin kerroslukutietoa. Tästä aineistosta voisi rakennella esimerkiksi erilaisia teemakarttoja rakennuksen käyttötarkoituksen tai valmistumisvuoden mukaan. Se sopii myös esimerkiksi 3D-pelien tai muiden visualisointialustojen materiaaliksi”, sanoo suunnitteluinsinööri Jani Havukainen kaupunkitekniikan keskuksesta.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Espoo tarjoaa avointa dataa yleiseen käyttöön – karttapalvelussa julkaistiin jo 15 vuotta sitten kaikkien nähtäville opaskarttoja ja monia muita aineistoja. Nyt sieltä on saatavissa myös ajantasa-asemakaavoja ja niiden tulkintaan tarvittavia kaavamerkintöjä.
Karttapalvelusta saa tietoa hyvin monen tyyppisistä aiheista: katujen kunnossapitoluokitukset kertovat, milloin oma kotikatu aurataan, citykanialueet paljastavat kanien pesäpaikat ja kaupungin maanomistuksen perusteella voi päätellä, mitkä alueet kuuluvat kaupungin ja mitkä yksityisten tahojen hoidettaviksi.
Lisäksi kartalta voi etsiä myös mm. Espoon liikuntapaikkoja ja muita palveluita, kuten kirjastoja, sairaaloita, terveyskeskuksia, kouluja ja päiväkoteja.
Karttapalvelu sopii kaikkien käyttöön, kun taas osoitteessa https://kartat.espoo.fi/avoindata on tähän saakka julkaistu avointa rajapinta-aineistoa pääasiassa asiantuntijoiden hyödynnettäväksi. Sieltä löytyvät WMS-karttakuva- ja WFS-vektorirajapinnat – näistä saadaan tietoa mm. asemakaavoista, katualueista ja rakennuksista.
”Nämä materiaalit on suunnattu esimerkiksi sovelluskehittäjille – ne ovat vapaasti uusien sovellusten raaka-aineeksi hyödynnettävissä. Olemme valinneet rajapintapalveluun sellaista aineistoa, jonka arvioimme kiinnostavan kehittäjiä”, Havukainen sanoo.
Espoon on avannut avoimia rajapinta-aineistoja vuodesta 2010 lähtien tähän päivään saakka. Halutessaan lisätietoja saa kaupunkitekniikan keskuksen karttatuotannosta (https://kartat.espoo.fi/karttatuotanto).
Espoo kehittää edelleen 3D- aineistoja paitsi kuntalaisten ja ulkoisten asiantuntijoiden käyttöön, myös omiin tarpeisiinsa.
”3D-mallinnusta tehdään, jotta voisimme tukea tietomallipohjaista suunnittelua ja käyttää myöhemmin rakentamisessa koneohjausta sekä edelleen luoda uutta aineistoa asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten käyttöön”, Havukainen kertoo.
Suunniteltavan alueen hahmottaminen kolmessa ulottuvuudessa helpottaa suunnittelijan työtä, kun hän näkee alueen monessa eri tasossa. Uutta Espoon mallissa on se, että 3D-mallissa näkyvät myös maanalaiset rakenteet, eli katujen alla kulkevat johdot ja kaapelit. Myös rakennusvaihe helpottuu, kun tiedetään jo etukäteen tarkalleen, missä kaapelit kulkevat.
”Tekniikka on nyt kehittynyt siihen pisteeseen, että tietoa voidaan tarjota tässä muodossa ja sitä on järkevää julkaista. Nyt voimme samalla ylläpitoprosessilla tuottaa sekä suunnittelua, rakentamista ja kaavoitusta palvelevaa paikkatietoaineistoa että tulevaisuuden kaupunkimallia”, sanoo Havukainen.
Espooseen valmistui viime vuonna 3 270 uutta asuntoa, mikä on yli kaksituhatta asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Espoon kaupunki. Asuntorakentamisen matalasuhdanteesta huolimatta kaupungin asuntotuotantotavoitteet täyttyivät.
Kaukolämpö on kohtuuhintainen, vaivaton ja luotettava lämmitysmuoto, jonka hintakin kulkee Espoon alueella valtavirtaa vastaan. Lisäksi se muuttuu puhtaammaksi vauhdilla. Tässä seitsemän hyvää syytä valita kaukolämpö.
Fortum
Vesivahingot, piilovuodot ja hukkaan valuvat kuutiot ovat tuttuja murheita taloyhtiöissä. Kun vedenkäyttöä hallitaan aktiivisesti, taloyhtiö ei ainoastaan ehkäise vahinkoja vaan myös säästää rahaa ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Smartvatten
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään