Pienet sijoitusasunnot päätyvät Espoossakin sijoittajille, uutisoi Länsiväylä. Talouden epävakaus on saanut nuoret suosimaan vuokralla asumista. Viime vuosina nuoria asunnon ostajia on ollut poikkeuksellisen vähän, vaikka asuntokauppa on muuten vilkastunut.
Helsingin OP-Kiinteistökeskuksen myyntijohtaja Sirpa Lehmuksen mukaan nuoret eivät pidä asuntosäästämistä kiinnostavana vaihtoehtona, sillä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat nopeammin kuin säästötavoite ehtii toteutua. Myös työttömyys ja pätkätyöt vaikuttavat ensiasunnon hankintaan. Lehmuksen mukaan nuoret arvostavat helppoutta ja vaivattomuutta sekä välttävät riskejä, joten he eivät välttämättä tahdo sitoa rahojaan omistusasuntoon.
Oman asunnon hankintaan kannustavia tekijöitä puolestaan ovat edelleen alhainen korkotaso, muuttoliike maan sisällä, vuokrien jatkuva nousu ja sopivien vuokra-asuntojen vähyys, Lehmus kertoo.
Kiinteistömaailma Espoonlahden Merituulen yrittäjä Hannu Salo kertoo, että Espoossa sijoittajat paikkaavat ensiasunnon ostajien puutetta. Sijoittajat taas vuokraavat asunnot nuorille. Salo pohtiikin, pääsevätkö nuoret koskaan kiinni omistusasumiseen.
Danske Bankin Ensiasunnon ostajat 2016 selvityksen mukaan nuoret selittävät ostamatta jättämistä elämäntilanteellaan, säästöjen puutteella ja vaatimattomalla tulotasolla. Erityisesti Uudellamaalla asuntojen korkeat hinnat ovat muuta maata selkeämmin ensiasunnon hankkimisen esteenä. Jopa 36 prosenttia nuorista kuitenkin harkitsee ensiasunnon ostamista, ainoastaan kuusi prosenttia ei haluaisi omistaa asuntoa.
Tilastokeskuksen mukaan ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 41 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2014. Vuosina 2007–2015 alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten osuus laski 15 prosenttia, muiden suomalaisten asuntovelallisten osuus sen sijaan nousi hieman.
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Taloyhtiö voidaan poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, elinkeinotoimintalaissa tarkoitettua edustajaa ei ole kaupparekisterissä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään