Esteettömän asunnon tarve koskettaa monia. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Pääosa näistä saadaan korjaamalla olemassa olevia asuntoja, vain pieni osa uusia asuntoja rakentamalla. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on noin puoli miljoonaa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korjausavustuksia taloyhtiöille hissien rakentamiseen ennestään hissittömiin kerrostaloihin ja esteettömyyden parantamiseen, esimerkiksi sisäänkäynnin esteettömyysmuutoksiin sekä olemassa olevan hissin esteettömyyskorjauksiin. Avustusten suuruus on 45 % hyväksytyistä kustannuksista.
ARA myöntää korjausavustuksia yli 65-vuotiaalle tai vammaiselle henkilölle asuntojen korjaamiseksi, jotta kotona asuminen olisi mahdollista pidempään. Avustuksessa on tulo- ja varallisuusrajat. Avustuksen suuruus on 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista tai erityisestä syystä 70 %.
– Jokainen meistä voi pohtia, onko nykyinen asuntomme juuri meille toimiva vai olisiko siinä kehitettävää tulevaisuutta ajatellen. Ennakoimalla asumistarpeitaan voi vaikuttaa oman ja läheisten asumisen laatuun. Jokaisella on oikeus asua hyvin, Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund toteaa.
Liikkumista ja asumista helpottavia ratkaisuja on lukuisia. Invalidiliiton sivuilla kerrotaan niistä laajemmin:
• Portaiden oheen rakennettu loiva luiska mahdollistaa helpon liikkumisen niin lastenvaunuja työntävälle kuin rollaattoria tai pyörätuolia käyttävälle ihmiselle.
• Kuran, hiekan ja kivien kulkeutumista sisätiloihin voi ehkäistä vaikkapa Kurasyöppö-kura-altaalla, jonka avulla esimerkiksi rollaattorin tai pyörätuolin saa putsattua heti sisääntulon yhteydessä.
• Saunan esteettömyyttä voidaan parantaa kevyesti seinälle nostettavilla lauderungoilla ja niiden sijoittelulla.
• Esteettömässä keittiössä on tärkeää, että työpisteet, kuten liesi, työpöytä, tiskialtaat ja -kone tai jääkaappi, on sijoitettu toiminnallisesti oikein ja että keittiössä on riittävästi tilaa liikkumiseen.
• Kaikissa asunnoissa on oltava vähintään yksi esteettömyysvaatimukset täyttävä wc- ja pesutila. Tämä tarkoittaa esteetöntä reittiä tilaan, riittävää tilan kokoa ja sitä, että seinissä on tukikahvojen, suihkuistuimen ja muiden tarvittavien varusteiden kiinnittämisen kestävät rakenteet.
• Esteettömässä makuuhuoneessa on tilaa liikkua apuvälineillä. Makuuhuoneesta on oltava esteetön kulku lähellä olevaan pesu- ja wc-tilaan.
Taloyhtiössä asuminen ei aina suju sovussa, vaan häiriöitä voi esiintyä. Kokenut isännöitsijä ja pitkän linjan poliisi kertovat, mitkä ovat yleisimpiä asumiseen liittyviä häiriöitä ja miten niitä voidaan ratkoa.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Jokainen asukas voi edistää taloyhtiön asumisturvallisuutta ilmoittamalla nopeasti häiriöistä yhtiössä tai epäilyttävistä tapahtumista lähialueella. Ongelmatilanteita voidaan ratkoa ja päihteiden väärinkäyttäjiin kohdistuvia pelkoja ja epäluuloja hälventää aktiivisella naapurusto- ja verkostotyöllä.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään