Syyspuolella maalailtiin julkisessa keskustelussa uhkakuvia sähkökatkoksista ja niihin liittyen vedenjakelun ongelmista. Katastrofaalista tilannetta ei ainakaan toistaiseksi ole syntynyt, mutta se ei tee tarpeettomaksi taloyhtiöiden varautumista häiriötilanteisiin vastaisuuden varalta. Varautumisasioista viestimällä voidaan luoda yhtiöön myös paljon kaivattua yhteisöllisyyttä.
Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko vaikuttaa elämään taloyhtiössä radikaalisti. On pimeää. Lämmitys ei toimi. Pumppaussysteemistä riippuen vedenjakelu ei ehkä toimi, ja jätevedetkin pitäisi jättää päästämättä viemäreihin, koska nekin virtaavat sähköpumppujen voimin. Muutaman tunnin päästä sähkökatkon alkamisesta saattaa monen asukkaan huumorintaju olla pahasti koetuksella.
Vaikka taloyhtiöillä ei ole virallista roolia omatoimisessa varautumisessa, hankalassa tilanteessa yhteisöllisyydellä on voimansa. Jokaisessa asunnossa ei välttämättä tarvitse olla omaa paristokäyttöistä radiota siinä kohtaa, kun kännyköiden ja kännykkätukiasemien akut ovat hiipuneet. Viranomaisten tiedotuksia voidaan kuunnella porukalla, ja yhdessä olemalla tilanteen aiheuttama stressikin saattaa helpottua.
Yhteisöllisyys rakentuukin lopulta konkreettisista asioista. Moikkaillaan, vaihdetaan muutama sana, tiedetään nimi, tehdään yhteisiä asioita. Sitten uskaltaa häiriötilanteessa kertoa, että meillä muuten on se paristoradio. Voitaisiin kuunnella sitä yhdessä, jos vain teillä sattuu olemaan neljä AA-paristoa.
Yhteisöllisyys saattaa olla suorastaan elintärkeää. Yhtiössä saattaa asua ihmisiä, jotka eivät ikänsä, kielitaidottomuutensa tai vaikkapa taloudellisen tilanteensa takia pysty reagoimaan tai oivalla reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. On fiksua pitää huolta myös naapurista.
Ytimekkäästi voisi todelta, että taloyhtiö, jossa ihmiset tuntevat toisensa, pärjää paremmin kuin sellainen, jossa ei tunneta.
Omatoimisen varautumisen voi sisällyttää taloyhtiön turvallisuuden suunnitteluun
Vaikka omatoimiselle varautumiselle taloyhtiöissä ei olekaan säädöspohjaa, yhtiössä voidaan päättää toimintamalleista ja kirjata niitä pelastus- tai turvallisuussuunnitelmaan. Jos esimerkiksi vedenjakelun tai siihen vaikuttava sähkökatkos on etukäteen tiedossa, taloyhtiö voi varata vettä. Väestönsuojassa on yleensä vesisäilö, jota toki voi käyttää muussakin tilanteessa kuin suojautumisen yhteydessä.
Suunnitelmassa voidaan ottaa kantaa myös siihen, miten esimerkiksi iäkkäiden asukkaiden hyvinvointia ylläpidetään häiriötilanteessa yhtä lailla kuin miten heidät pelastetaan tulipalossa. Suunnitelmathan ovat olemassa sen takia, että niiden avulla pystytään toimimaan oikein ja tehokkaasti.
Suositus on, että kodeissa pärjätään häiriötilanteessa 72 tuntia omatoimisesti. Miten taloyhtiö tiloineen ja varusteineen voisi olla tukemassa asukkaitaan kolmen vuorokauden selviytymisessä? Mainiota taloyhtiötasollakin hyödynnettävää materiaalia varautumiseen on 72tuntia.fi-sivustolla. Kannattaa harkita myös 72 tuntia -koulutusta, josta on tietoa samaisella sivustolla.
Tällä viikolla vietetään sekä Valtakunnallista varautumispäivää 7.2. että Hätänumeroviikkoa 6.-12.2.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään