Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja seuraukset kiinteistöalalle, osa 2

Kirjoitin samasta otsikon aiheesta 29.4. Tuolloin Venäjän hyökkäyksen jälkeistä sotaa oli kestänyt yli kaksi kuukautta. Nyt pian jo kahdeksan kuukautta. Venäjän sotamenestys ei ole lainkaan ollut sen odottama, vaan jotain aivan muuta. Ukraina on puolustanut entistä urheammin omaa kotimaataan hyökkääjää vastaan, joka on joutunut Ukrainassa entistä vahvemmin puolustuskannalle. Venäjä päätti 21.9.2022 aloittaa 300 000 reserviläisen osittaisen liikekannallepanon, joka lienee täysimittaisempi, mutta säikäytti, ja toivottavasti myös herätti venäläiset.

Ei ole mikään pikkuasia, että länsimaat kokonaisuudessaan ja Eurooppa varsin yksimielisesti ovat tukeneet Ukrainaa, sen oikeutta päättää itsenäisesti omista asioistaan ja tuominneet Venäjän sen rikottua yksipuolisesti koko Euroopan turvallisuusjärjestelmän sekä kansainväliset sopimukset. Tähän kontekstiin meillä Suomessa ja myös Ruotsissa liittyy olennaisesti se, että molemmat maat hakivat Nato-jäsenyyttä 17.5.2022. Täysjäsenyys edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksynnän. Tätä kirjoittaessani hyväksymisiä on 28/30 Turkin ja Unkarin ratifiointien vielä puuttuessa. Suomessa on Nato-asiassa edetty erinomaisen hyvässä yhteistyössä ja yksituumaisesti.

Venäjän autoritäärinen presidentti Vladimir Putin on ajanut itsensä enemmän kuin vaikeaan tilanteeseen. Putin piti 30.9. puheen ja allekirjoitti kansainvälisesti täysin laittomat alueliitossopimukset Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueiden liittämisestä Venäjään.

Vuonna 2022 tappaminen ja tuhoaminen, kuoleman kylväminen, jatkuu Euroopassa. Siis täysin käsittämätön hulluus.

Putinin Venäjän ”erikoisoperaatio”, todellisuudessa sota, on aiheuttanut valtaisasti ongelmia. Suurimmat kärsimykset ovat ilman muuta Ukrainassa, niin ukrainalaisilla kuin myös Ukrainan venäläisillä. Me muut Euroopassa ja maailmalla olemme päässeet helpommalla, kun kyse ei ole ollut ainakaan tähän saakka omasta hengestämme.

Energian hinta ja saatavuus, inflaatio, kaiken muun epävarmuuden lisäksi ovat seuranamme ja haasteinamme. Jännitämme ja toivomme (nyt näyttää lupaavalta), että Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikkö saadaan tulevan joulukuun myötä täysitehoiseen 1600 megawatin jatkuvaan käyttöön tuottaen 19 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Olkiluoto 1:n ja 2:n kanssa yhdessä noin 40 prosenttia Suomen koko sähköntarpeesta. Tuulivoiman kasvu omalta osaltaan tuo lisähyvää energiakokonaisuuteemme. Monissa Euroopan maissa tilanne on paljon haastavampi kuin meillä. Vihreä siirtymä pois fossiilisesta energiasta on joka tapauksessa tapahtumassa koko läntisessä Euroopassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikentää Suomen talouskasvua. Yleisen epävarmuuden vaikuttaessa vienti vähenee, kuluttajien ostovoima heikkenee, investoinnit ja kulutus supistuvat sekä raaka-aineet, energian ja ruoan hinnat nousevat. Tästä olemme saaneet jo maistiaisia. Tulevan talven haasteet ovat vasta edessä.

Meidän on kuitenkin oltava valmiit maksamaan hinta siitä, että paha pysäytetään. Jos emme toimi niin, hinta on tulevaisuudessa monta kertaa suurempi eikä edes pelkästään taloudellisesti, vaan monissa elämän perustavan laatuisissa asioissa.

Kiinteistöjen kustannukset nousevat radikaalisti, energia ykkösesimerkkinä monien muiden kustannusten kanssa. Tämä vaatii esimerkiksi isännöitsijöiltä rehellistä avoimuutta tosiasioiden esittämisen ja läpikäymiseen sekä yhteistyötä ongelmien taklaamisessa, samoin kuin mahdollisten ratkaisujen parissa. Ammattitaito ja elämän positiivinen pelisilmä ovat arvossaan.

Syyskuun myötä valtiovarainministeriö tiedotti, että kymmenen vuotta vireillä ollut kiinteistöverouudistus siirtyy jälleen. Maan hallitus on arvioinut, että nykyisen asumiskustannusten nousun aikana ei ole syytä antaa eduskunnalle esitystä, joka edelleen lisäisi taloudellista epävarmuutta. Uudistusta on valmisteltu jo kahdeksan valtiovarainmisterin aikana vuodesta 2012 alkaen.

Linjaus on varmasti perusteltu. Myös Suomen Kiinteistöliitto on kyseenalaistanut kiinteistöverouudistusta. Liitto on tuonut perustellusti esiin, että kerrostaloyhtiöiden maksama kiinteistövero on noussut kymmenessä vuodessa runsaat 60 prosenttia, monissa kaupungeissa reilusti yli 100 prosenttia. Kiinteistöliitto perää kunnilta malttia kiinteistöverotukseen ja muistuttaa, että vero lankeaa samansuuruisena kaikille tulotasoon katsomatta.

Kun Kiinteistöliiton mielestä kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää sekä perustua yksinkertaisiin ja selkeisiin periaatteisiin, näkemykseen on helppo yhtyä. Kuntien piiloverotus energia- ja muiden maksujen muodossa ei tuota periaatetta todellakaan täytä. Eli petrattavaa kyllä riittää. Kiinteistöverouudistuksen hyllyttäminen oli tänä päivänä varmasti enemmän kuin paikallaan.

Arvostettu historioitsija ja kirjailija Yuval Noah Harari vieraili vastikään Suomessa esiintymässä Nordic Business Forumin tilaisuudessa. Hän totesi, että ”rauhan voittaminen on iso haaste, ja läntisen maailman on sitouduttava paitsi rakentamaan Ukraina uudestaan, myös auttamaan sitä kasvamaan vauraaksi demokratiaksi. Ja toisaalta on tehtävä selväksi, että venäläiset eivät ole vihollisia. Heistä tulee ystäviä ja business-kumppaneita heti, kun tämä hallinto on poissa vallasta. Sen jälkeen yhteistyö on mahdollista.” Mielestäni hän on oikeassa. Pidimme siitä tai emme. Mutta se on kaikesta huolimatta tärkeä asia elämän etenemisessä. Tulevaisuuden rauhan rakentamisessa.

Timo Multanen

Kirjoittaja on REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Hänellä on yli 40 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistö- ja isännöintialalta. Timolla on laaja kansainvälinen kokemus ja kontakteja ympäri maailmaa. Hän on toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Vapaa-ajallaan Timo harrastaa gastronomiaa ja viinejä, sekä kirjallisuutta, matkailua, musiikkia ja sulkapalloa.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje