Tupakointi kotioloissa – sallittua jatkossa vai ei?

Asumisen tavat ja normit muuttuvat koko ajan. Myös ihmisten käsitys normaalista asumisesta kehittyy. Yksi meilipiteitä jakava asia on tupakoiminen asunnoissa. Tässäkin asiassa käsitys normaalista asumisesta on vuosien varrella hyvinkin paljon muuttunut. Muistan kuinka 1980-luvulla äitini saattoi polttaa tupakkaa keittiössämme, eikä kukaan sitä sen enempää ihmetellyt. Juhlissakin vieraat polttivat rohkeasti kodissamme tupakka ja sikareita. Nykysin ystäväpiirissäni ei ole yhtään tuttavaa, joka polttaisi enää asunnon sisällä, on jotenkin luonteva mennä ulos parvekkeelle tai pihalle tupakoimaan, riippumatta sääolosuhteista. Nyt tähänkin näyttäisi tulevan muutosta, ja kukapas tietää onko kymmenen vuoden päästä tilanne se, ettei kukaan enää asuintalossa edes tupakoi? Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kovaa vauhtia uutta tupakkalakia ja laki on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2016, jolloin tupakka-tuotedirektiivin on oltava pantuna täytäntöön.

Jatkossa ei saisi siis tupakoida asuintalon yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa eikä perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana. Taloyhtiö saisi myös päätöksellään kieltää tupakoinnin hallitsemissaan yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Tämä vastaa myös nykyistä tilannetta ja lakia. Ehdotetun pykälän mukaan taloyhtiöllä ei olisi kuitenkaan mahdollisuutta kieltää tupakointia esimerkiksi rakennuksista ja ilmanottoaukoista kauempana olevalla parkkipaikalla tai jätekatoksen ympäristössä, vaikka taloyhtiö hallitsisikin näitä alueita.

Uutta lakiehdotuksessa on, että taloyhtiöllä olisi oikeus tietyissä tilanteissa kieltää tupakointi myös asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa. Tupakointikielto voisi koskea 1) huoneistoon kuuluvaa parveketta 2) huoneiston käytössä olevaa ulkotilaa kuten huoneiston käytössä oleva piha-alue ja 3) huoneiston sisätilaa. Lisäedellytyksenä kaikissa näissä tilanteissa on se, että kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa, että kyseisestä tilasta voi sen rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Sisätilojen osalta on asetettu vielä lisää edellytyksiä: kielto saadaan asettaa vain, jos savun kulkeutumista ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja huoneiston haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutumista omilla toimenpiteillä.

Kun lausunto on viranomaiselta saatu, voisi taloyhtiö päättää tupakointikiellosta tavallisena enemmistöpäätöksenä yhdellä kertaa kaikilla, teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisilla huoneistoparvekkeilla ja/tai kaikissa samanlaisissa huoneiston käytössä olevissa ulkotiloissa/huoneiston sisätiloissa.

Nykyisessä muodossa lakiehdotus ei ota kantaa siihen, milloin on kyse tilanteesta, joissa rakenteiden korjaaminen aiheuttaisi taloyhtiölle kohtuuttoman suuret kustannukset, jolloin korjauksiin ei tarvitsisi ryhtyä. Lakiehdotuksessa ei ole myöskään otettu kantaa siihen, kenen kustannuksella ehjien rakenteiden muuttaminen paremmin tupakansavua eristäviksi tapahtuisi. Maksaako korjaukset osakas tai asukas vai onko tarkoitus velvoittaa yhtiötä korjaustoimenpiteisiin. Jos kyse on siitä, että osakas/asukas voi välttää sisätiloja koskevan tupakointikiellon esimerkiksi rakentamalla tupakointitilan huoneistoon, osakas tai asukas tulisi mielestäni olla toteuttaja ja hänen tulisi myös maksaa muutokset.

Asumiseen liittyvien tupakointikieltojen asettaminen johtaa minusta mielenkiintoiseen tilanteeseen. Päätöksen seurauksena taloyhtiössä voikin olla kahdenlaisia huoneistoja; niitä, joiden parvekkeilla esimerkiksi saa tupakoida ja niitä, joiden parvekkeilla ei saa tupakoida. Se, miten tämä vaikuttaa asuntokauppaan, nähdään ajan myötä. Nousevatko tupakkavapaiden asuntojen hinnat, vai johtaako muutos päinvastaiseen kehitykseen – tuleeko tupakointikieltojen piirissä olevien asuntojen ympäröimästä huoneistosta erittäin haluttu kohde?

Marina Furuhjelm

Marina Furuhjelm työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä. Juristina hän on erikoistunut asunto- ja kiinteistöoikeuden kysymyksiin. Hän toimi myös nykyistä asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen asunto-osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä. Aiemmin Furuhjelm on työskennellyt Isännöintiliitossa, Lakiasiaintoimisto Finessi Oy:ssä, RAKLI ry:ssä, Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä sekä Suomen vuokranantajat SVA ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut kuluttajariitalautakunnan jäsenenä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje