Taloyhtiön johtaminen on ensisijaisesti pitkäjänteistä suunnittelua taloyhtiön toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, ja sen on huomioitava kiinteistön koko elinkaari sekä kestävä kehitys. Taloyhtiön hallinnon ja osakkaiden vastuulla on toimia niin, että kiinteistön arvo säilyy tai jopa nousee. Toiminnan tulee olla sellaista, että asunnoissa on viihtyisä ja mukava asua. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on kyettävä jatkuvasti tuottamaan osakkaiden ja asukkaiden tarvitsemia asumispalveluita tehokkaasti, taloudellisesti ja suunnitelmallisesti.
Milloin viimeksi osallistuit yhtiökokoukseen? Oletko osakkaana jättänyt yhtiökokouksen aina väliin sillä ajatuksella, että päättäkööt muut puolestani? Pelkäätkö, että joudut hallitukseen, jos osallistut yhtiökokoukseen? Yhtiökokous on osakkaan tärkein kokous vuodessa. Siellä tehdään päätöksiä, joilla on suora vaikutus asumiskustannuksiin ja tuleviin korjaushankkeisiin. Ylin toimivalta on yhtiökokouksella (AOYL 6:2.1). Yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluu esimerkiksi päättää merkittävimmät asumiseen ja asumiskustannuksiin liittyvät päätökset. Yhtiökokoukselle kuuluu myös taloyhtiön yleinen toimivalta, jollei laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous myös valitsee hallituksen. Varsinainen yhtiökokous järjestetään taloyhtiössä kerran tai kahdesti vuodessa – riippuen siitä, mitä kunkin yhtiön yhtiöjärjestys asiasta mainitsee. Hallitus sekä isännöitsijä muodostavat asunto-osakeyhtiön johdon. Asunto-osakeyhtiössä on aina oltava hallitus, jonka yhtiökokous valitsee (AOYL 7:1.1). Lisäksi yhtiölle valitaan isännöitsijä hallituksen toimesta, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys valinnasta tai jos yhtiökokous näin päättää.
Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen peruskorjaus- ja -parannustarve kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erittäin voimakkaasti. Jotta ikääntyvät talot ja niissä olevat kodit vastaavat paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia, olisi enemmän kuin tervetullutta, että osakkaat olisivat edustamassa hallituksessa osaamisellaan ja näkemyksillään yhtiön kehitysnäkemyksiä. Peruskorjausvaiheessa hallituksissa tarvitaan myös asiantuntemusta ja projektiosaamista ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi. Hallitusta ei ole syytä jättää hankevuosina niin sanotusti oman onnensa nojaan, vaan tarvittaessa täydentää vaikkapa määräajaksi hallitusta ulkopuolisella hallitusammattilaisella. Osaamattomuus ja perehtymättömyys tärkeisiin asioihin johtaa erittäin kalliisiin lopputuloksiin ja silloin kaikkien yhteistä asunto-omaisuutta ja etua ei faktisesti puolusteta kuten pitäisi.
On syytä käyttää ammattilaista vähänkin isommissa urakoissa, koska silloin urakalla on huomattavasti suurempi mahdollisuus onnistua. Lisäksi taloyhtiön johdon vastuun ja huolellisen toiminnan näkökulmasta on parempi palkata ammattilainen hankkeen johtoon. Sama koskee myös hankkeen suunnittelijaa ja valvojaa.
Hallitustyön voimavarat ja kokousten ajankäyttö tulisikin suunnata ennen kaikkea tulevaisuutta kohden, ei valvovaan peräpeiliin. Hallituksessa tulisi olla henkilöitä, joiden fokus sekä kyvykkyys painottuu huomiseen ja strategiseen rooliin, tunnistamaan tulevaisuutta ja tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä kohti huomista. Kiinnitä jatkossa painokkaasti huomiota hallituksen kokoonpanoon, osaamiseen ja sen tuomaan lisäarvoon yhtiön erilaisissa elinkaaren vaiheissa.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään