Selkeät pelisäännöt huoneistomuutoksiin

Helsingin Rakennusvalvonta kevensi huoneistomuutoksiin liittyvää lupatarvetta loppuvuodesta 2015. Jatkossa huoneistojen sisäisten märkätilojen muutostöihin ei vaadita rakennusvalvonnan osallistumista. Niin sanottua Z-lausuntoa vaaditaan enää vain, jos huoneiston sisätilat on suojeltu, kosteusvaurioituneet tai niihin tehdään merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Muutoksella rakennusvalvonta haluaa vähentää työmääräänsä ja siirtää vastuun pienistä muutostöistä taloyhtiöille. Tämä on mielestäni tervetullut muutos, mutta toisin kuin joku saattaisi ajatella, muutoksen ei kuitenkaan pitäisi vähentää esimerkiksi ammattimaisten suunnittelijoiden käyttämistä muutostöiden suunnittelussa – ainakaan jos kyseessä on vastuullisesti toimiva asunto-osakeyhtiö.

Taloyhtiön huoneistomuutoskäytännöt tasavertaisiksi ja selkeiksi

Ennen taloyhtiö on voinut sälyttää osan vastuusta, suunnitelmien laadunvarmistuksesta ja arkistoinnista rakennusvalvonnalle, mutta muutoksen myötä tämä jää kokonaan pois. Taloyhtiön turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi sekä osakkaiden tasavertaisen kohtelun vuoksi taloyhtiön kannattaa laatia selkeät käytännöt huoneistomuutosten varalle. Ellei hallituksesta löydy korjausrakentamisen ammattilaisia, tarvitaan työhön väistämättä ulkopuolista ammattiosaamista.

Selkeät käytännöt vähentävät hallituksen työmäärää yksittäisten remonttien kohdalla ja ovat omiaan vähentämään riitoja – asioita, joita jokainen hallituslainen epäilemättä arvostaa.

Taloyhtiön pitää linjata erilaisten muutostöiden edellytykset ja mahdollisuudet sekä kussakin toimenpiteessä osakkailta vaadittavat selvitykset ja suunnitelmat. Vaadittavat dokumentit on selkeintä olla hyvin listattuna ja pääosin etukäteen määriteltynä. Maallikon on nykypäivänä lähes mahdotonta olla perillä kaikista huomioon otettavista määräyksistä ja asioista, etenkin kun monet niistä ovat lähiaikoina muuttuneet. Näistä viimeisimpiä esimerkkejä ovat tilaajavastuulain ja asbestilain tiukkenemiset.

Hallituksen ja isännöitsijän on sovittava käytännöt muutosten valvomiselle ja sekä suunnitelmien että taloyhtiön valvontadokumenttien säilyttämiselle. Kun käytännöt on kuvattu, voidaan myös niiden kustannukset arvioida. Tämä voi olla erittäin oleellinen tieto remontista haaveilevalle osakkaalle.

Tyyppisuunnitelmat käytäntöjen tukena

Selkeiden käytäntöjen lisäksi taloyhtiön kannattaa teettää yleisimmistä muutostöistä tyyppisuunnitelmia. Tavallisimpien muutostöiden tyyppisuunnitelmat antavat taloyhtiölle varmuutta sekä säästävät osakkaiden rahaa, koska jokaisen ei tarvitse teettää suunnitelmia uudelleen omaa hankettaan varten. Yhtiön on perusteltua hyväksyä osakkaan muutostoive, jos siinä käytetään ennalta määriteltyjä käytäntöjä ja suunnitelmia.

Taloyhtiöllä on vastuu perusrakenteista ja -järjestelmistä, eikä yhtiö ja hallitus voi ottaa vastuuta osakkaan muutostöistä, ellei niitä ole suunniteltu, valvottu ja toteutettu ammattimaisesti. Tähän tarvitaan auttamatta hallituksen ulkopuolisia ammattilaisia – huolimatta siitä kiinnostaako muutostyön laajuus oman kunnan rakennusvalvontaviranomaista vai ei.

Dennis Lillkåll

Kirjoittaja on 28-vuotias insinööri, Karves Suunnittelu Oy:n tiimipäällikkö ja LVI-suunnittelija. Karves Suunnittelu Oy on Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n tytäryhtiö. Dennis käsittelee hankkeita hyvin käytännönläheisestä näkökulmasta ja entisen myyntimiehen vahvuutena onkin kertoa teknisistä asioista helposti ja ymmärrettävästi. Valokuvaus, kuntosali sekä frisbeegolf pitävät hänet liikkeessä vapaa-ajalla.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje