Pää pilvien yllä, jalat omalla parvekkeella

Helsinki saa kertarysäyksellä pilvenpiirtäjiä. Espoo komppaa muutamalla vielä vähän korkeammalla talolla. Enimmäkseen uudet hujopit ovat asuintaloja. Kalasatamaan tulee kuusi tornia, joista korkein lähes 130 metriä. Espoon Keilaniemeen nousevasta neljästä tornista korkein on vielä kymmenen metriä korkeampi. Mikäs siinä; pää pilvissä tai jopa niiden yllä, ja jalat omalla parvekkeella.

Minulla ei ole jyrkkää tai loivaakaan kantaa asiaan, kun pytingit tulevat Helsingin ydinkeskustan ulkopuolelle. Keskelle kaupunkia en olisi niitä kaivannut. Kantakaupunkiin ne kyllä oikeastaan tulevat, sillä Kalasatama, Pasila ja jopa Keilaniemi alkavat olla venytetyn tulkinnan mukaan kantakaupunkia.

Helsingin keskustaankin pilvenpiirtäjiä on haaveiltu. Oma filmimogulimme Erkki Karu halusi silloisen Kino-Palatsin tontille, nykyisen Akateemisen Kirjakaupan paikalle Väinö Vähäkallion suunnitteleman, melko kohtuullisen pilvenpiirtäjän. Hanke herätti laajaa vastustusta. Helsingin palokunnan mielestä talosta ei kyettäisi tarvittaessa pelastamaan väkeä. Kaupunkikuvallisista syistä suunnitelmaa vastustivat muun muassa monet arkkitehdit, joskin heidän joukossaan oli puolustajiakin. Kiihkeimpiä vastustajia kollegoiden joukossa oli yllättäen Bertel Jung, joka itse samoihin aikoihin suunnitteli Hotelli Tornia.

Hotelli Torni rakennettiin pääkaduilta katsottuna melko huomaamattomalle paikalle. Karun ja Vähäkallion leffapilvenpiirtäjä taas jäi lamakauden jalkoihin. Lopulta Erkki Karu joutui jättämään velkaantuneen Suomi-Filmin ja perustamaan uuden yhtiön.

Ehkä on parempi, ettei pilvenpiirtäjiä ripoteltu Helsingin sen paremmin kuin muidenkaan suomalaisella mittapuulla isojen kaupunkien keskustoihin sinne tänne. Torni on aika hyvin jemmassa ja Kino-Palatsin talo olisi lopulta istunut kohtuullisen hyvin Pohjoisesplanadille. Seurauksena olisi kuitenkin saattanut olla hinku rakentaa korkeita taloja aina sinne, mistä tontti löytyi.

Lopputulos saattaisi olla jotain Euroopan pääkaupungin Brysselin kaltaista. Kun kääntyy (usein suoraan sanoen ruman) pilvenpiirtäjän kulmalta sivukadulle, löytyy vanha Bryssel mataline tiilitaloineen, liikkeineen ja ravintoloineen. Ja kaikkien meidänkin puolesta siellä uurastaville on toki hyvä näin…

Helsingin eteläinen naapuri Tallinna on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana jo saanut pilvenpiirtäjäsiluetin. Sellainen tosin orasti parin hotellin voimin jo neuvostoaikana. Ja olihan Tallinnassa maailman korkein rakennus melkein 80 vuotta, 1549–1625. Olevisten kirkon torni oli tuolloin 159 metriä, kunnes sitä ei salamaniskun jälkeen enää rakennettu yhtä korkeaksi. Silloinen torni olisi vielä lähivuosinakin Helsingin ylivoimaisesti korkein rakennus. Se erottuisi myös Tallinnan keskustassa korkeimpana, yli 40 metrin erolla seuraavaan – ja olisi ollut New York Cityssä sadan korkeimman joukossa 2000-luvulle saakka.

Muuten olen sitä mieltä, että nyt kun ylhäältä löytyy tilaa, Malmin lentoasema olisi ainakin toistaiseksi säästettävä.

Jukka Siren

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden 65-vuotias toimituspäällikkö, jonka harrastuksena keväästä syksyyn on merellä liikkuminen hitaasti kajakilla tai vähän nopeammin 46-vuotiaalla veneellä. Oikean talven koittaessa sitten suksilla.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje