Miten iäkkäiden kotona asumista voi tukea ja edistää?

Olen viimeiset pari vuotta kiertänyt ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta. Kun kysyn yleisöltä, kuinka moni haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, lähes kaikki viittaavat. Mutta kun kysyn, soveltuuko asunto, jos muisti tai liikkuminen heikkenevät, vain noin puolet nostaa kätensä.

Ikääntyessä näkö, kuulo, muisti tai motoriikka voivat heikentyä. Oppiminen käy entistä vaikeammaksi, ehkä muistikin reistailee.

Arjesta selviytyminen tuottaa haasteita, varsinkin yksinasuvilla, joilta puuttuvat läheiset ja riittävä tuki. Yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta. Sosiaalisten suhteiden puute kasvattaa masennuksen ja päihdeongelmien riskiä.

Työikäisten vähenevä määrä suhteessa apua tarvitseviin iäkkäisiin, maailman tilanne ja julkinen talous ovat asioita, joille harva meistä voi mitään. Omaan ja lähipiirimme hyvinvointiin voimme kuitenkin vaikuttaa.

Tässä blogissa kerron joitakin keinoja, miten edistää hyvää vanhuutta asumisen näkökulmasta.

Ennakoi ajoissa

Oman ikäasumisen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Hyväkuntoisena tarvittavien muutosten tekeminen on helpompaa. Vanheneminen kannattaa ottaa puheeksi omassa perheessä ja sopia edunvalvontavaltuutuksella, kuka hoitaa asioita, jos ei itse enää kykene.

Netistä löytyy erilaisia tarkistuslistoja, jotka auttavat selvittämään, soveltuuko koti vanhetessa sellaisenaan, riittääkö remppa vai tarvitaanko muutto.

Talousongelmia voi ehkäistä budjetoinnilla ja aloittamalla säästäminen ajoissa. Jos velkaantuu, kannattaa apua hakea ennen kuin ongelmat pahenevat. Esimerkiksi vuokra- tai vastikerästiin voi usein laatia maksusuunnitelman.

Säännölliset lääkärintarkastukset ja muistitestit ovat hyödyllisiä, sillä monia sairauksia voidaan hidastaa ajoissa aloitetulla hoidolla. Mielekäs tekeminen, hyvät rutiinit, kuuluminen yhteisöön ja positiivinen asenne ylläpitävät toimintakykyä.

Ehkäise onnettomuuksia

Kaatumiset ovat iäkkäiden yleisin tapaturmatyyppi. Tapaturmia voi ehkäistä varmistamalla, ettei kodissa tarvitse kiipeillä, kompastua eikä liukastua.

Monta lonkkaa jää murtumatta, kun pidämme kulkuväylät avoimina, säilytämme tarpeelliset tavarat helposti saatavilla ja huolehdimme hyvästä valaistuksesta esimerkiksi liiketunnistinlamppujen avulla. Kylpyhuoneen liukuestematto tai pinnoite ovat helppoja tapoja parantaa kodin turvallisuutta. Apuvälineitä, kuten suihkutuoli tai WC-korotus, saa lainaksi apuvälinelainaamosta.

Muistisairaudet lisääntyvät. Nyt Suomessa arvioidaan olevan noin 150 000 diagnoosin saanutta ja ainakin saman verran heitä, joilla on lieviä muistin ja tiedonkäsittelyn pulmia.

Pahimmillaan päälle unohtunut liesi aiheuttaa tulipalon. Tai huomaamatta jäänyt vuotava hana kastelee kerrostalossa useita asuntoja. Saattaa myös olla, että kotiin ei enää löydä tai että lääkkeet jäävät ottamatta.

Tekniikka tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja. Liesivahti hälyttää ja sammuttaa lieden, jos se ylikuumenee. Vesivuotohälytin ilmoittaa kosteudesta. Turvanapilla kutsutaan apua, paikannin löytää eksyneen ja robotti jakaa lääkkeet.

Ihmiskontaktia ei kuitenkaan korvaa mikään. Tosin suhteitakin hoidetaan nykyään paljon etänä. Verkkoryhmät ja videopuhelut ovatkin toimivia tapoja, mutta niihin tarvitaan sopivat laitteet ja joskus myös digitukea.

Varmista avun saanti

Turvaverkko voi muodostua perheen lisäksi ystävistä, naapureista tai vapaaehtoistyöntekijöistä. Hyvinvointialueen asiakasohjauksesta saa tietoa erilaisista tukimuodoista ja järjestöjen palveluista.  Jotkut huoltoyhtiöt tarjoavat lisäpalveluja arjen pieniin tarpeisiin, kuten lampun vaihtoon.

Kun taloyhtiössä on yhteishenkeä ja naapuriapua, huomataan apua tarvitsevat helpommin. Jos on huolissaan naapurista, kannattaa ensin mennä juttelemaan ja tehdä sitten tarvittaessa huoli-ilmoitus hyvinvointialueelle.

Yhteiset kahvihetket taloyhtiön kerhotilassa tai ystävän tarkistussoitto voivat pelastaa päivän – joskus jopa hengen. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin – ei perheessä, naapurustossa eikä yhteiskunnassa.