Petteri Orpon (kok.) johtamat hallitusneuvottelut päättyivät perjantaina 16.6., ja hallitus muodostettiin tiistaina 20.6. Hallitusohjelma muodostaa rungon hallituksen toiminnalle seuraavan neljän vuoden aikana. Luimme ohjelman kodinomistajan näkökulmasta. Millaisia suunnitelmia hallitus on rakentanut kodinomistajien ja asuinrakennuskannan varalle?
Taloyhtiöiden näkökulmasta ohjelmassa on paljon hyvää: Asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja asuntokauppalaki päivitetään. Lyhytaikaisen vuokrauksen pelisääntöjä selkeytetään, ja taloyhtiöissä tapahtuviin häiriötilanteisiin puuttumista helpotetaan. Kaavoituksella pyritään vastaamaan asuntorakentamisen tarpeisiin ja kaavojen käsittelyyn ja valituksille asetetaan sitovat määräajat. Maanomistajalle myönnetään aloiteoikeus yleis- ja asemakaavoihin.
Lisäksi hallitus huomioi alueiden eriytymisen ja sen, että jatkossa yhä useampi taloyhtiö tulee tyhjenemään. Hallitus perustaakin selvitysryhmän ratkomaan eriytymisen tuomia haasteita asumiselle koko Suomessa. Samalla hallitus aikoo helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa.
Ilman päästötöntä energiaa ei ole päästötöntä asumista. Siksi hallituksen suunnittelema energiajärjestelmän päästöttömäksi tekemisen ja puhtaan energian murroksen kiihdyttämiseksi ovat avainasemassa myös asumisen ilmastotyössä. Rakennusten energiatehokkuutta hallitus kertoo edistävänsä kustannustehokkain keinoin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin osalta hallitus linjaa, että sen toimeenpanosta ei saa syntyä asukkaille ja kiinteistön omistajille kohtuuttomia velvoitteita ja että kotitalouksilla tulee olla kyky aidosti myös vastata uuteen säätelyyn.
Paikallisen sähköntuotannon edellytyksiä parannetaan toteuttamalla kotitalouksien ja yritysten energiayhteisökokeiluja. Tarkoituksenmukaista olisi, että useampi asuinyhteisö tai muu alueen toimija voisi tuottaa ja jakaa energia yhtenä energiayhteisönä.
Kodinomistajien työkaluja remonttien rahoittamiseksi kaivataan yhä
Kotien korjausten osalta ohjelma jättää toivomisen varaa. Se ei ota kantaa asuintalovarauksen tason korottamiseen kasvaneita korjausrakentamisen kustannuksia vastaavaksi. Asuintalovaraus on valtiolle kustannusneutraali tapa edistää korjaustarpeen kiinni kuromista asuinrakennuskannassa. Samoin ohjelmassa ei linjata mitään taloyhtiöiden perusparannusten valtiontakauksen ehtojen päivittämisestä. Asuinrakennusten kunnossapidon kannalta on keskeistä, että siihen liittyvät taloudelliset työkalut toimivat tarkoituksenmukaisesti.
Näyttäisi myös siltä, että valtiontalouden tasapainottaminen näkyy myös myönnettävissä tuissa. Erikseen ohjelmassa mainitaan hissi- ja esteettömyysavustusten määrän vähentäminen. Lisäksi ARA:n rahoituspohjaan on tulossa muutoksia, mutta tässä vaiheessa on vaikea sanoa, miten se vaikuttaa taloyhtiöiden arkeen.
Hallituskaudella toteutetaan kiinteistöverouudistus. Hallitusohjelmassa on linjattu, että muutoksien tulee olla kohtuullisia ja ne toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla. Kuitenkin maapohjan kiinteistöveron alarajaa ollaan uudistushankkeen ohella korottamassa 1,3 prosenttiin eli 40 prosenttia nykyisestä alarajasta. Tämä koskee valtaosaa Suomen kunnista. Helsingissä tämä tarkoittaisi kiinteistöverokustannusten nousua noin 30 prosenttia, mikä yksin korottaa Kiinteistöliiton mallilaskelman mukaan kerrostaloyhtiön hoitokuluja kolme prosenttia. Kiinteistöveroa uudistaessa tulisi enemmin lisätä kuntien päätäntävaltaa ja eriyttää asuinrakennusten ja muiden rakennusten maapohjan verotus toisistaan. Hallitusohjelma kertoo hallituskauden suurista linjoista, mutta kaikkea se ei kerro. Jokainen hallitus saa eteensä myös asioita, joihin se ei ole osannut ohjelmassa varautua, eikä toisaalta kaikkia suunniteltuja uudistuksia ehditä toteuttaa. Lisäksi monet hallitusohjelmaan raaputetut linjaukset jättävät tulkinnanvaraa. Lopuksi tässäkin asiassa toteutus ratkaisee.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään