Kaukolämmön hinnankorotukset ovat saaneet monen taloyhtiön miettimään vaihtoehtoista lämmöntuotantotapaa. Maalämpö on ympäristöystävällinen ja usein myös edullinen tapa tuottaa lämpöä.
Lämpöpumppu vaatii toimiakseen aina sähköä. Yleensä lämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta noin kolmannes on sähköä ja kaksi kolmannesta maaperän luovuttamaa ilmaisenergiaa. Lämpöenergian kulutukseen ei lämmöntuottotavalla ole kuitenkaan vaikutusta. Lämmönkulutusta hillitsevät remontit olisikin järkevää toteuttaa ennen maalämpöön siirtymistä, sillä mitä pienempi on kiinteistön lämmönkulutus, sitä pienempi on maalämpöön siirtymisen kustannus.
Maalämpöremontti on suuri investointi, eikä sen valmistelun pitäisi poiketa taloyhtiön muista suurista remonteista. Huolellinen suunnittelu varmistaa onnistuneen toteutuksen. Valmistelu kannattaa aloittaa teettämällä tarveselvitys.
Tarveselvityksen avulla selvitetään, onko siirtyminen ylipäänsä mahdollista. Onko kiinteistössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja mikä on sen kunto? Voidaanko hyödyntää poistoilman lämmön talteenottoa tai muuta lämmönlähdettä? Saako tontille porata kaivoja, ja mahtuuko sille riittävästi energiakaivoja? Onko lämpöpumppulaitteistolle ja varaajille riittävästi tilaa?
Teknisten seikkojen lisäksi pitäisi tarkastella maalämpöön siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia. Laskennassa verrataan maalämmön ja nykyisen lämmitysmuodon kustannuksia laitteiston oletetun elinkaaren ajalta. Elinkaarikustannusten tarkasteluaika ei ole vakio. Se on tyypillisesti 20–50 vuotta.
Eniten laskelman lopputulokseen vaikuttavat maalämmön asentamisesta aiheutuvat kustannukset, vaihtoehtoisen lämmitystavan (yleensä kaukolämmön) ja sen käyttämän energian kustannus, sähköenergian kustannus sekä laskentakorko. Taloyhtiön kannattaa pitää huolta siitä, että laskelmassa esitetään vähintään pari vaihtoehtoista skenaariota korkotasosta ja sähköenergian hinnasta. Mahdollisten ARA-tukien vaikutus kannattaa myös huomioida.
Maalämpöremontille ei ole muodostunut vakiintunutta sisältöä tai velvoittavia ohjeita ja sääntelyä. Esimerkiksi kaukolämpöyhtiöillä on ollut jo 50 vuotta omat alan sisäiset määräykset, joiden mukaan kaukolämpölaitteistot mitoitetaan aina täydelle teholle, eli niillä katetaan kiinteistön lämmöntarve Etelä-Suomessa aina -26 °C asteen ulkolämpötilaan asti.
Siinä missä kaukolämpölaitteiston lämmitystehon kasvattaminen on hyvin edullista, maalämpölaitteistolla se on kallista, minkä vuoksi maalämpölaitteistot pääosin mitoitetaan osateholle. Lämpöpumpulla katetaan lämmitys esimerkiksi vain -7 °C asteeseen asti, ja loput hoidetaan vaikkapa sähkövastuksilla. Tyypillisesti maalämpölaitteisto ja energiakaivot mitoitetaan noin 70 prosentin osateholle, jolla katetaan noin 99 prosenttia vuosittaisesta energian tarpeesta.
Yleensä kaikissa rakennushankkeissa tilaaja eli taloyhtiö laatii tarjouksissa ja urakassa sovellettavat urakkaehdot itse. Normaalisti sovelletaan alalla yleisesti voimassa olevia YSE98-urakkaehtoja. Omassa neuvontatyössäni olen havainnut, että joillain urakoitsijoilla, jotka hoitavat itse sekä suunnittelun että asennuksen, on tilaajan kannalta kohtuuttomia ehtoja tarjouksissa. Omalla suunnittelulla varmistetaan, että yhtiön saamat tarjoukset ovat vertailukelpoiset ja urakkaehdot ovat taloyhtiön ja urakoitsijan kannalta reilut.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään