Linnunpelättimet naapurin iloksi – kiusanteon aakkoset

Tänä syksynä olen seisoskellut kylmissäni monen taloyhtiön pihalla pohtien sitä, mitä saa rakentaa ja mitä ei. Aitaan kiinnitetty linnunpelätin rumentaa maiseman ja ärsyttää naapuria – ja ehkä sen  onkin tarkoitus ärsyttää. Pihariitojen sovittelu tuo hetkittäin mieleeni lastentarhan, jossa opetetaan aakkosia siitä, miten toisia saa kohdella ja mitä kukin saa tehdä ylittämättä sanattomien sääntöjen rajoja.

”Mutta mitä sinne pihalle saa sitten rakentaa?”, kuuluu kysymys jokaisessa pihariidassa.

Taloyhtiön hallinnassa oleville piha-alueille ei saa rakentaa mitään ilman taloyhtiön lupaa. Näin myös silloin, jos osakkaalla on yksinomaisessa käytössään aidoin tai pensain rajattu alue. Yksinomaiselle käyttöalueelle saa tehdä vain pienimuotoisia istutuksia.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on maininta, mikäli jokin piha-alue on osakkaan hallinnassa. Tällöin hän voi vapaammin tehdä alueella muutostöitä, mutta tällöinkin on huomioitava, että laajoja rakennelmia ei saa tehdä ilman taloyhtiön ja rakennusvalvonnan lupaa. Rakennelmista ei saa myöskään aiheutua haittaa naapureille. Ja juuri tätä korostaisin. Vaikka taloyhtiö antaisikin luvan muutostyöhön, niin olisi silti kohteliasta kysyä etukäteen siltä naapurin Ripalta, että eihän tämä nyt haittaa sinua, ja Ripalla voisi ainakin pienimuotoisemmissa muutostöissä olla hyvää tahtoa sanoa, että se on ihan ok.

Pihalle rakentamisessa korostuu yhdenvertaisuus. Jos yhdelle osakkaalle annetaan lupa erityisrakennelmiin, tulisi tämä lupa antaa tulevaisuudessa myös muille samassa asemassa oleville osakkaille. Moni unelmoi viime kesänä ilmalämpöpumpusta tai terassin kattamisesta siten, ettei aurinko pääse polttamaan päänahkaa – juuri nämä asiat tulisi viedä yhtiökokoukseen periaatepäätöksinä, kun niitä pohditaan taloyhtiössä ensimmäistä kertaa. Ja juuri nyt on se oikea aika toimia, niin lupa on sitten valmiina keväällä, kun sormet syyhyävät rakennuspuuhiin.

Kautta aikojen vanhemmissa taloyhtiöissä on kuitenkin tehty sitä mitä on tykätty. Irmeli on istuttanut pihan täyteen ruusupuskia ja ne ovat levinneet jo naapurinkin puolelle. Tane on kylän kätevänä rakentanut pihalleen massiivisen pergolan. Eikä kukaan ole mitään lupia kysellyt. Mitä nyt pitäisi tehdä, kun pihat ovat jo täynnä erinäisiä rakennelmia ja muutostöitä? Ainakin tulisi käydä läpi se, onko pihoilla jotakin sellaista, joka vaatisi rakennusvalvonnan luvan. Muiden kuin rakennusvalvonnan lupaa vaativien muutostöiden osalta ei varmastikaan ole näin jälkikäteen paljon tehtävissä, jos muutostyöt eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa yhtiön rakennukselle tai naapureille.

Kiusa se on pienikin kiusa ja meheviä juttuja näistä naapuruusriidoista saa aikaiseksi. Lopettakaa ihmiset se kiusanteko ja kinaaminen – muuten näissä jutuissa voittaa vain lakimies.

Kirsi Ruutu

Kirsi Ruutu on pitkän linjan kiinteistöalan juristi ja hänellä on tällä hetkellä taloyhtiöiden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys Kirsi Ruutu Oy. Tämän naisen intohimona ovat vanhat rakennukset ja korjausrakentaminen. Ja kun taloyhtiöistä puhutaan, niin Kirsi kertoo mottonaan olevan ”elä ja anna toisten elää”.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje