Kiinteistöverotus, hyvinvointialueet ja kunnat

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Se otettiin käyttöön vuonna 1993, jolloin se korvasi asuntotulon verotuksen, kiinteistöjen harkintaverotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun. Kiinteistöveron veronsaajia ovat kunnat, vaikkakin verohallinto hoitaa verotuksen. Kunnat eivät maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä.

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää vuosittain kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa.

Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä määrätä muuten kiinteistöveroprosenteista säädettyä alhaisemmaksi, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällöin kiinteistöveroprosentti voi olla myös 0.

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen osalta ilmoitetaan, että tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla.

Uudistusta on nyt tehty, tai oikeammin se on polkenut paikallaan, kymmenisen vuotta. Varmaa on, että muutos tulee, mutta milloin ja millaisena? Mainitun viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteistöverotus on kiristynyt tuntuvasti.

Sote-uudistuksen myötä syntyvät hyvinvointialueet. Ne ovat uusia kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Niiden lakisääteisiä tehtäviä ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Suomessa järjestetään 23.1.2022 aluevaalit, joissa valitaan uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustot Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäiselle nelivuotiskaudelle. Valtuustot päättävät näin ollen erittäin merkittävistä yhteisistä varoista.

Uusien 21 hyvinvointialueen myötä yli puolet kunnallisveron tuotosta siirtyy kunnilta maakunnille. Tällöin kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista nousee 8 prosentista 17 prosenttiin. Kiinteistöverouudistuksen myötä verotusarvojen ennakoidaan keskimäärin kaksinkertaistuvan nykyisestä. On varmaa, että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde. Todellisuudessa taloyhtiöt kiinteistöverojen maksajina kattavat maksuillaan kuntien menoja, ja vain osa maksetuista veroista käytetään kiinteistöjen ja asumisen hyväksi.

Kiinteistöt ovat siinä mielessä hyviä ja turvallisia veronmaksajia, että niitä ei voida siirtää muualle, toisin kuin pääomat ja työvoima, jotka voivat vapaasti liikkua niin kotimaassa kuin valtakunnan rajojenkin yli. Kiinteistöveron tuotto on myös vakaa. Suhdanteet eivät siihen vaikuta.

Kiinteistöveron uudistukselle on olemassa hyvät perusteet. Tärkeää on pitää huolta, ettei julkisella sektorilla pääse vallalle houkutus veroruuvin kiristämiseen. Monesti tuodaan julki, että Suomessa kiinteistöverotus on maltillista eurooppalaisessa mittakaavassa. Tällöin jää kuitenkin mainitsematta, että verotuksen rakenne on useissa maissa hyvin erilainen, samoin kuin se tosiasia, että kokonaisverotuksella mitattuna Suomi on niin sanotusti ”verotapissa” eurooppalaisessa verovertailussa.