Digitalisaatio on jo mullistanut tapamme tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa. Se on pysyvästi muuttanut myös arvomaailmaamme. Nopea nettiyhteys on tärkeintä infraa, mitä nykyihminen rakennetulta ympäristöltään kaipaa. Kuitenkin ollaan vielä yllättävän kaukana siitä, että rakennettu ympäristö ottaisi vastaavan digiloikan.
Esineiden internetistä (internet of things - IoT) puhutaan paljon: kodinkoneet, medialaitteet, valaistus, ajoneuvot ynnä muut – kaikki yhteydessä toisiinsa. On mielenkiintoista kuvitella, miten tämä kaikki vaikuttaa kiinteistöihin ja rakentamiseen. Varmaa on, että se tulee ainakin mullistamaan sisäilmaston ja energianhallinnan. Tästä pitäisi syntyä merkittävää lisäarvoa käyttäjille ja toisaalta Suomen satojen miljardien eurojen kiinteistövarallisuudelle ja ympäristölle, kun järjestelmät optimoivat itsensä toisensa huomioiden.
Optimaalisesti toimivaa talotekniikkaa ei ole – vielä
Taloteknisten järjestelmien suunnittelussa tehdään vielä läjäpäin oletuksia ja suunnittelu perustuu pääasiassa staattisiin mitoitustilanteisiin. Järjestelmien optimointi suunnittelupöydällä on käytännössä mahdotonta. Kiinteistöihin suunnitellaan eri järjestelmiä, jotka eivät vieläkään pahimmassa tapauksessa huomioi toisiaan millään tapaa. Pumput, puhaltimet, putket ja kanavat pitää jatkossakin mitoittaa oikein, mutta jo lähitulevaisuudessa taloteknisten järjestelmien suunnittelijoiden pitää ymmärtää ohjelmistoarkkitehtuuria yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin sitä perinteistä arkkitehtuuria.
Tulevaisuudessa taloteknisten järjestelmien optimoinnista vastaa asiantuntijoiden sijaan itseoppivat algoritmit. Esimerkiksi lämmityksen säätö ei perustu pelkkään ulkolämpötilan mittaamiseen vaan järjestelmä oppii ennakoimaan tekemällä tilakohtaisesti havaintoja käyttäjien toiminnasta ja huomioi olosuhteiden muutokset sääennusteista. Kun ilmavaihto- ja jäähdytysjärjestelmätkin antavat omat lähtötietonsa tähän prosessiin, saadaan minimipanostuksella luotua ihanteelliset sisäilmasto-olosuhteet ilman, että ihmisen tarvitsee puuttua prosessiin. Ja jos jokin osa vikaantuu, järjestelmä voi tilata itsenäisesti suoraan oikean varaosan ja korjaajan paikalle.
Energianhallinta eturintamassa
Energianhallinnan mullistuminen on jo nyt ihan kynnyksellä. Kulutusseurantaan liittyvät palvelut ovat jo digitaalisia. Sähkömarkkinoilla on jo toimivat sähkön pörssihintaan perustuvat tuotteet ja hintatieto esimerkiksi Fingridin tuntihinta -sovelluksesta on kaikkien saatavilla. Kun tämä tieto yhdistetään taloteknisten järjestelmien ohjaukseen, voidaan säästää merkittävästi resursseja. Energiakustannuksia voidaan optimoida kiinteistöjen omalla uusiutuvan energian pientuotannolla ja niin sanotulla kysyntäjoustolla. Energiankuluttaja säästää euroja, kun ei käytä kaikkein kalleinta energiaa ja energiantuottaja säästää euroja, kun ei tarvitse investoida niin paljon kalliiseen säätö- ja varavoimaan. Myös ympäristö voittaa, kun saastuttavampaa varavoimaa tarvitaan vähemmän. Win-Win-Win. Kaukolämmön hinnoittelun pitäisi tietysti vielä muuttua myös todellisen kysynnän ja tarjonnan mukaan määrittyväksi.
Yleisessä keskustelussa digitalisaatio tuntuu monesti itseisarvona arvokkaalta ja autuaaksi tekevältä tai toisaalta järkyttävältä tietosuojaongelmalta ja turvallisuusuhalta. Suurimmat resurssit tulisi kuitenkin mielestäni kohdistaa siihen, mitä käytännön ongelmia älykkäät järjestelmät tulevat ratkaisemaan. Jossain vaiheessa digitalisaatio tulee tekemään kiinteistöpääomille saman mullistuksen, minkä se teki sosiaalisille pääomille.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään