Asun eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, joka monessa mielessä tarjoaa varsin laatuisaa arjen ympäristöä eläköityneille tai pian eläköityville asukkailleen. On kulttuurihistoriaa, on puistoja, on vettä, on lukemattomia sympaattisia harrastamisen ja kohtaamisen mahdollisuuksia.
Saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä laajentaa elinpiiriä ja palveluiden käytön mahdollisuuksia. Sadan kilometrin säteellä kotoa sijaitsevat Etelä-Suomen suurimmat kaupalliset ja julkiset palvelukeskittymät. Täältä käsin voi sujuvasti toteuttaa myös isovanhemmuutta ja sillä tavoin helpottaa omien nuorten perheiden ruuhkavuosia.
Muuttoliiketilastoissa korostuvat tyypillisesti nuoret ikäluokat, mutta meidän kaupunkimme on edellä kuvatuistakin syistä johtuen perinteisesti kiinnostanut myös eläköityneitä tai juuri eläköityviä tulijoita.
Tähän saakka nuoret aikuiset ja nuoret perheet ovat kuitenkin tulomuuttajina olleet kaupunginisien ja -äitien suosikkikohderyhmä. Tätä joukkoa on etenkin kuntatalouteen liittyvistä syistä toivottu ja suorastaan houkuteltu kirjoille eri kokoisiin kuntiin. Vanhempien ikäluokkien tulomuuttajat on heidätkin sinänsä toivotettu tervetulleiksi, mutta kuntatalouden rahapussin vartijoita on selvästi hirvittänyt uhka väestön ikääntymisen myötä kasvavasta palveluntarpeesta.
Hyvinvointialueiden synty muuttaa logiikkaa kuntien osalta täydellisesti. Nuorten tulomuuttajien mukana tulee velvollisuus järjestää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut, jotka jatkossakin kuuluvat kunnille. Käyttötalouden lisäksi tästä aiheutuu tyypillisesti painetta myös investointitalouteen.
Eläkeläiset sen sijaan käyttävät lähinnä kuntiin jääviä vastikkeellisia liikunta-, kulttuuri- ja virkistyspalveluita soten siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle. Maksutuotoillaan eläkeläiset tukevat näiden julkisten palveluiden säilymistä. Lisäksi nykyajan aktiiviset eläkeläiset käyttävät paljon yksityisiä palveluita, mikä vahvistaa aluetaloutta laajemminkin. Hetken miettimisen perusteella eläkeläiset alkavat siis vaikuttaa suorastaan ihannemuuttajilta.
Mutta onko meillä tarjota tälle ihannekohderyhmälle kiinnostavia asumisen vaihtoehtoja?
Hyväkuntoisetkin eläkeläiset haluavat usein jossakin vaiheessa luopua suurista omakotitaloistaan ja siirtyä kompaktimpaan esteettömään asuntoon, asumisensa laadullisista tekijöistä ja elämyksellisyydestä silti isommin tinkimättä. Temppu on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty: tällaisista vaihtoehdoista on monen kunnan markkinassa huutava pula. Edes rahalla ei saa toivomaansa, jos tarjontaa ei kerta kaikkiaan ole.
Mitä sitten tarvittaisiin? Muutama vuosi sitten haastoimme kaupunkimme ikäihmisiä kanssa-ajattelemaan asiaa: millaisia olisivat ihanteelliset asumisen ympäristöt tälle kohderyhmälle?
Keskusta-asuminen kiinnosti selvästi, mutta kaupungin nykyisessä keskustassa nähtiin paljon kehittämisen tarvetta. Kaivattiin mm. parempia kävelyreittejä, lisää penkkejä ja kaupallisia palveluita. Näiden tyypillisten lisäksi nousi esiin muutama riemastuttava, harvinaisempi: ikäihmiset toivoivat paljon lisää kaupunkivihreää ja jopa viherseiniä, korttelien sisäpihoille puutarhoja, luisteluradan lisäksi kaupunkihiihtolatua, keskustan kehävyöhykkeelle kotieläimiä ja keskustan rannoille yhteiskäyttöisiä soutuveneitä.
Hissillisiin taloyhtiöihin toivottiin yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuutta ostaa taloyhtiön kautta erilaisia palveluita, turvaakin. Kohtaamisista eri ikäluokkien kanssa iloittiin. Asunnoilta toivottiin yksitasoisuutta, väljyyttä ja ikkunoista avautuvia kauniita maisemia.
Lisään tähän vielä oman, aiemman kokemukseni eräästä eläkeläisten suosimasta taloyhtiöstä. Vanhassa, erittäin kohtuuhintaisessa taloyhtiössä oli asunnossa takka, kattoterassi (tai vaihtoehtoisesti lämmittämätön lasihuone), asuntokohtainen oma puutarha ja pihasauna. Tuolle saunapolulle ikävöin vieläkin.
Askel omakotiasujasta taloyhtiön osakkaaksi ei olisi valtavan suuri, jos uusi asumisen muoto olisi edes osittain näin elämyksellinen. Toivon aktiivisuutta ja valveutuneisuutta taloyhtiöiltä ja kaupunkikehittäjiltä.
Ja eläkeläiset: nouskaa puolustamaan unelmianne!
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään