Petteri Orpo (kok.) aloitti hallitustunnustelut perjantaina 14.4. lähettämällä eduskuntaryhmille liudan kysymyksiä. Kysymysten pohjalta kokoomus arvioi, minkä puolueiden kanssa se aloittaa hallitusneuvottelut. Vielä tässä vaiheessa on vaikea sanoa, millaiseksi hallitus muodostuu tai mitä asioita hallitusohjelmaan nostetaan.
Kiinteistöliiton toive on, että hallitusneuvotteluissa ei unohdeta kotitalouksia. Kotitalouksen kannalta asuminen vaikuttaa kaikkeen, kuluuhan noin kolmannes kotitalouksien käytettävistä tuloista asumiseen. Noin 70 prosenttia suomalaisista asuu omistuskodissa ja kodinomistajia on joka lähtöön. Eri puolella Suomea erilaisissa kodeissa asuvien todellisuudet eroavat toisistaan valtavasti.
Miten kotitaloudet tulisi huomioida hallitusohjelmassa? Vastaan kolmeen Orpon esittämään kysymykseen kodinomistajien ja taloyhtiöiden näkökulmasta.
Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi?
Asumisesta aiheutuu noin kolmasosa suomalaisen hiilijalanjäljestä. Siksi asumisen päästöjä on vähennettävä. Kiinteistöliitto jakaa kokoomuksen näkemyksen siitä, että päästövähennykset on toteutettava kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Päästötöntä asumista ei ole ilman päästötöntä energiajärjestelmää. Päästökauppa on jopa tärkein tapa vähentää päästöjä EU:n laajuisesti. Päästökauppa laajenee koskemaan myös asumisen päästöjä vuodesta 2027 alkaen. Saastuttavien energioiden kallistuminen yhdistettynä tukiin öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi ovat tehokas tapa edistää vähäpäästöistä asumista. Energiajärjestelmän kehittämistä päästöttömäksi tulee jatkaa kunnianhimoisesti.
Kolikon toinen puoli on rakennusten energiatehokkuutta parantavat hankkeet. Pullonkaulan muodostaa yhtäältä osaajapula ja toisaalta rahoitus. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokyselyn perusteella 90 prosenttia vastaajista piti rakennusten energiatehokkuuden parantamista tärkeänä. Samalla miltei 70 prosenttia vastaajista katsoi, että energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla taloudellisesti kannattavampaa, jotta tuumasta tartuttaisiin toimeen.
ARAn jakamille suosituille taloyhtiöiden energia-avustuksille ja sähköautojen latausinfra-avustuksille on varattu rahoitusta vuoden 2023 loppuun. Mikäli aikaisemmista vuosista voi jotain päätellä, tukiin varatut eurot loppuvat jo syksystä, eikä niiden jatkumisesta ole varmuutta. Tuet ovat yksi tapa madaltaa taloudellista kynnystä toteuttaa päästöjä vähentäviä ja energiaa säästäviä ratkaisuja.
Suoria tukiakin tärkeämpi kysymys on korjaus- ja perusparannushankkeiden lainojen saatavuus. Energiatehokkuutta parantavia remontteja vauhdittaisi valtion takaama energiaomavaraisuuslaina, joka olisi syytä saada laajalti pankkien keinovalikoimaan.
Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?
Suomen yli 1,3 miljoonan asuinrakennuksen arvo on noin 480 miljardia euroa muodostaen tärkeimmän osa kansallisvarallisuudestamme. On järkevää pitää huolta niistä rakennuksista, joilla on myös jatkossa käyttöarvoa. Lainansaannin vaikeutuminen tulee aiheuttamaan haasteensa osassa taloyhtiöitä. Erityisesti vaikeuksia on niillä yhtiöillä, jotka sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella tai joille on kertynyt runsaasti korjaustarpeita.
Yksikään sellainen remontti ei toteudu, johon ei ole rahoitusta. Lähes kaikki taloyhtiöiden isommat remontit toteutetaan lainarahalla. Kotien korjaamisen kannalta on tärkeää laittaa taloyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausjärjestelmä kuntoon siten, että takausta saadaan erityisesti siellä, missä markkinaehtoisen lainan saanti on vaikeaa. Nykyisellään takaus ei toimi. Haaste koskee eritoten suurien ja kasvavien kaupunkien ulkopuolisten alueiden taloyhtiöitä.
Samalla asuintalovarauksen enimmäismäärä on perusteltua korottaa vastaamaan nykyisiä korjausrakentamisen kustannuksia. Mikä parasta, tämä ei maksa valtiolle mitään, mutta edistää kotien korjaamista ympäri Suomen.
Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?
Asunto-osakeyhtiölaki on monin paikoin vanhentunut. Kehitettävää löytyy ainakin huoneistossa tapahtuvan tupakoinnin haittoihin puuttumisessa, lyhytaikaista vuokrausta koskevan lainsäädännön selkeyttämisessä ja hallintaanottomenettelyn kehittämisessä. Lisäksi kestävän kehityksen mukaiset uudistukset tulisi voida toteuttaa osakkaiden enemmistöpäätöksellä.
Taloyhtiöiden maksuvaikeustilanteet ja jopa konkurssit tulevat yleistymään tulevina vuosina. Näissä tilanteissa lainsäädännön on toimittava tarkoituksenmukaisesti. Siksi konkurssilainsäädännön toimivuus asunto-osakeyhtiöiden kohdalla tulee tarkistaa. Yhtiön hallitussa alas ajamisessa auttaisi myös se, että taloyhtiöille myönnettäisiin rakennusten purkuavustusta ARA-vuokrataloyhtiöiden tavoin.
Kodinomistajien harmaiden hiuksien syntymistä ehkäisisi asuntokauppalain päivittäminen asunto-osakeyhtiöiden ja osakkeenostajien aseman parantamiseksi. Tärkeää olisi ainakin kehittää rakennusvirheiltä suojaavaa vakuussääntelyä, vahvistaa rakennustyön tarkkailijan asemaa ja säätää laissa perustajaosakkaan ns. 10-vuotisvastuulle täsmällinen alkamisajankohta.
Kiinteistöveroa uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että verovelvollisten verotaakan kehitys on ennustettavaa ja muutokset ovat kohtuullisia. Yksi keino on asettaa veronkorotuksille yläraja määräajaksi. Lisäksi asuinrakennusten ja muiden kiinteistöjen yleiset kiinteistöveroprosentit on perusteltua erottaa toisistaan, jolloin päättäjille jää enemmän joustovaraa sopivaa kiinteistöveroastetta etsiessä.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään