Petteri Orpon hallitus on saanut päätökseen budjettiriihen eli hallituksen sisäiset keskustelut valtion talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Budjettiesitys julkaistaan kokonaisuudessaan 9. lokakuuta. Emme ole toisin sanoen päässeet tarkastelemaan esitystä kokonaisuudessaan, mutta pala palalta se alkaa tarkentua. Esitys sisältää kodinomistajien kannalta tervetulleita mutta myös vähemmän toivottuja kirjauksia.
Aloitetaan vähemmän innostavista palasista.
Hallitus esittää, että yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Korotus nostaa verotusta 245 kunnassa, joissa asuu noin 4,1 miljoonaa ihmistä. Veronkorotus tulee huonoon hetkeen, sillä asumismenot ovat kasvaneet vuodesta 2019 yli 20 prosenttia. Raketin lailla nousevien asumiskustannusten maailmassa olisi perusteltua pidättäytyä päätöksistä, jotka entisestään kasvattavat menoja. Helsingissä kiinteistöveron arvioidaan nousevan keskimäärin 16 prosenttia.
Hallituksen toistaiseksi antamat tiedot eivät anna varmuutta yleisen asumistuen kohtalosta. Hallitus on aiemmin esittänyt, että tuen taso laskee ja jatkossa sitä ei olisi saatavilla omistusasuntoon lainkaan. Kodinomistajan taloudelliset tilanteet vaihtelevat suuresti, eikä kaikilla asunnoilla ole myyntiarvoa. Samalla korkeat korot ovat sysänneet asunnonkatselijoiden ostoaikeet sivuun ja asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Leikkaukset tukeen yhdistettynä asumismenojen kasvuun ja heikkoon markkinaan voivat johtaa hyvinkin vaikeisiin tilanteisiin.
Näyttää myös siltä, että ARA-avustuksiin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon on tulossa leikkauksia, joilla on vaikutuksia niin korjauksia ja perusparannuksia suunnitteleviin taloyhtiöihin kuin Ara-tuettuihin asuntoyhteisöihin. Hyvää on se, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) käsittelyprosesseja sujuvoitetaan ja aloituspäätöksiä nopeutetaan. Aiemmista ounasteluista poiketen hallitus on myös päättänyt jatkaa ARAn myöntämää asuinrakennusten latausinfra-avustusta ja osoittaa siihen 9,5 miljoonaa euroa.
Näin saimme sillan toivottuihin uutisiin. Erityisen tervetullutta on se, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainan valtiontakauksen ehdot päivitetään viimein. Valtiontakauksen on tarkoitus mahdollistaa lainansaanti niille taloyhtiöille, jotka eivät sitä muuten markkinoilta saisi. Takauksen ehdot vain ovat olleet siinä määrin vinksallaan, että sen olemassaolon aikana sitä on hyödyntänyt vain yksi taloyhtiö. Ehtojen päivitys siis todella on tarpeen, jotta tuki kohdistuisi sitä tarvitseville.
Hallituksen esittämät panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen ovat tervetulleita. Suomi kaipaa osaajia alalla kuin alalla, eikä tilanne ole yhtään parempi kiinteistö- ja rakentamisalalla. Rakennetun omaisuuden tila 2023 -raportin mukaan rakennusalan ammattilaiset ovat jopa keskimääräistä työntekijää hieman iäkkäämpiä. Peruskoulujen rahoituksen ja uusien korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäksi tarvitaankin jatkossa myös panostuksia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Hallitus haluaa lisäksi helpottaa ensiasunnon hankintaa korottamalla ASP-lainojen enimmäismäärää. ASP-järjestelmään tullee muitakin muutoksia, esimerkiksi säästämisen yläikärajan poistoa on väläytelty. Tämä tarkoittaisi sitä, että ASP-säästämisen voisi aloittaa minkäikäisenä hyvänsä.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään