Yhtiökokousten päätöksistä valtaosa syntyy yksimielisesti. Mikäli yhtiökokouksessa päätöstä tehdessä äänestetään tulee huomioda riittääkö enemmistöpäätös vai tarvitaanko määräenemmistö. Lisäksi on asioita ja tilanteita, joissa voidaan tarvita kaikkien osakkeenomistajien suostumus.
Kokouksessa käsitellään asiat yksi kerrallaan ja kustakin asiasta keskustellaan siinä kohdassa kokousta kuin kyseistä asiaa käsitellään. Näin kokous etenee johdonmukaisesti ja osallistujien on mahdollista paremmin osallistua käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon kokouksessa. Yhtiökokouksen puheenjohtaja ilmoittaa esityslistan kunkin kohdan osalta käsiteltävän asian.
Kokouksen avaa normaalisti taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Toki avauksen voi suorittaa puheenjohtajan poissa ollessa myös joku hallituksen jäsenistä tai isännöitsijä. Kokouksen alussa suoritetaan kokouksen järjestäytyminen eli valitaan yhtiökokoukselle puheenjohtaja sekä nimetään kokoukselle sihteeri, valitaan ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat.
Taloyhtiön strategia Taloyhtiön johtamisen on oltava pitkäjänteistä ja siinä on otettava huomioon kiinteistön koko elinkaari sekä kestävä kehitys. Taloyhtiön hallinnon ja osakkaiden vastuulla on toimia siten, että kiinteistön arvo säilyy tai jopa nousee ja että asunnoissa on viihtyisä ja mukava asua ja ennen kaikkea että asunto-osakeyhtiö pystyy jatkuvasti tuottamaan osakkaiden ja asukkaiden tarvitsemia asumispalveluita tehokkaasti, […]
Kevät on asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten kiireisintä pitoaikaa. Yhtiökokouksissa valitaan mm. hallituksen uudet jäsenet, jotka pitää ilmoittaa kaupparekisteriin viivytyksettä.
Uusien jäsenten saaminen taloyhtiön hallitukseen vaihtelee suuresti eri taloyhtiöissä. Tämä selviää Kiinteistöliiton tekemästä kyselystä taloyhtiöiden hallituksille. Uusien hallitusjäsenten houkuttelua helpottaa tieto taloyhtiöiden hallituksille tarjolla olevista palveluista.
Oman taloyhtiön yhtiökokous on tilaisuus, jota osakkaan ei kannata jättää väliin. Yhtiökokoukseen osallistuminen on osakkaan paras keino saada kokonaiskuva oman talonsa kuulumisista ja päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Mitä yhtiökokouksessa tapahtuu ja miten valmistautua etukäteen, jotta osakas voi saada yhtiökokouksesta eniten irti?
Hallitusvalinnat saattavat olla ongelmallisia useissa taloyhtiöissä, kirjoittaa Taloussanomat. Pienet asiat saattavat herättää yhtiökokouksessa enemmän keskustelua kuin suuret. Keskustelua saattaa kokouksen jälkeen syntyä tupakoinnista ja kesäkukista, toisin kuin remonteista.
Suomen suurimmat lähidemokratiapäivät ovat taas käsillä, kun taloyhtiöiden hallitukset kutsuvat yhtiökokoukset koolle. Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetään vuosittain 2,3 miljardin euron korjauksista ja kuuden miljardin vastikkeista sekä valitaan 300 000 hallituksen jäsentä – ja näillä päätöksillä on vaikutusta 2,6 miljoonaan suomalaiseen. Lue, miksi yhtiökokoukseen kannattaa osallistua.
Kahden suuren porilaisen asunto-osakeyhtiön hallitusten puheenjohtajat Väinö Saariranta ja Juhani Järvinen hämmästelevät Aamulehden verkkosivujen jutussa, miksi niin moni osakas jättää tulematta taloyhtiön kokouksiin. Samaa kummastelee isännöitsijä Peter Hillman. Hänen mielestään tämä on merkillistä, koska luulisi asukkaita kiinnostavan, miten heidän asuintaloaan hoidetaan.
Kevät on kiireisintä taloyhtiöiden yhtiökokousaikaa. Yhtiökokous tekee yhtiön merkittävimmät päätökset, kuten päätökset vastikkeiden suuruudesta ja korjaushankkeen aloittamisesta. Osakkaat eivät silti aina ymmärrä, miksi heidän pitäisi saapua paikalle kokoukseen.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen voi johtaa yhtiökokouksenpäätöksen pätemättömyyteen tai mitättömyyteen. Päätöksen pätemättömyyteen on reagoitava määräajassa. Helsingin hovioikeus on antanut keväällä 2016 tuomion siitä, oliko yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vedottu ajoissa (Helsingin hovioikeus 4.3.2016, nro 378).