Smart & Clean -sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -hankkeessa käytetään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Mukana olevat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat valinneet koekohteiksi uusia ja peruskorjattuja rakennuksia. Kiinteistöissä tehdään reaaliaikaisia mittauksia, ja tilojen käyttäjät pääsevät vaikuttamaan antamalla palautetta.
Lämmityskausi on alkamaisillaan ja talvikelit edessäpäin. Toimivat talotekniset järjestelmät pitävät lämmityskustannukset aisoissa sekä sisäilman oikean lämpöisenä ja laadullisesti hyvänä. Nyt on korkea aika tarkistaa järjestelmän toimivuus.
Luotettava sisäilmatutkimus on hyvä lähtökohta, kun aletaan selvittää työpaikan tai kodin ilmanlaatua. Tänä päivänä sisäilmasta on jo runsaasti tietoa saatavilla, mutta kaikki tieto ei ole yhtä luotettavaa. Sisäilmatutkimus on valitettavasti toimiala, jossa on mukana hyvin kirjavia joukko erilaisia toimijoita.
Ei ole lainkaan yhdentekevää minkälainen sisäilma on niissä tiloissa, joissa työskentelemme ja ennen kaikkea niissä, joissa asumme. Tässä jutussa keskityn ensisijaisesti kotien sisäilmaan ja sen erilaisiin ongelmakohtiin. Entisessä asumisterveysohjeessa / asumisterveysoppaassa on STM luetteloinut sisäilman suhteen mitattavissa olevia olosuhteita asuinhuoneistojen sisäilman osalta.
Tuoreessa asiantuntijaselvityksessä on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaongelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa. Selvitys tarjoaa kokemuspohjaista tietoa riskialttiista ratkaisuista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa. Selvityksessä tarkastellaan niin tilaajaosaamista, rakentamista kuin rakennuksen ylläpitoa ja käyttöäkin.
Suomalaiset yritykset menettävät työtehoa sisäilman takia keskimäärin 266 euroa, mutta pahimmillaan 2080 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Näin laskee sisäilmavalvontaan ja -analytiikkaan erikoistunut 720 Degrees. Laskelma pohjautuu 1,5 miljoonan työtunnin aikana tehtyihin sisäilman laadun mittauksiin kolmen vuoden aikana.
Talviaikaan suomalaiset viettävät suurimman osan päivästä sisätiloissa. Terveysilma teetti lokakuussa kyselyn, jossa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat kotinsa sisäilmasta. Kyselyyn vastasi 1000 iältään 18–86-vuotiasta.
Uudet taloyhtiöt kärsivät vesivahingoista yhtä usein kuin vanhat, selviää Kiinteistöliitto Uusimaan jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Useampi kuin seitsemän kymmenestä taloyhtiöstä on kärsinyt vesivahingoista, selviää Kiinteistöliitto Uusimaan jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Lähes 72 prosenttia kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä kertoi, että taloyhtiössä on ollut vesi- ja kosteusvahinkoja, kuten katto- tai viemäriputkien vuotoja.
Kevätpuuhien listalle kannattaa lisätä ilmanvaihtolaitteiden puhdistus. Kuiva ilma nostaa katupölyn ilmanvaihtokoneisiin: niiden puhtaanapito varmistaa sisäilman raikkauden. Ilmanvaihdon suodattimet Katkaise ilmanvaihtokoneen virta ja varmista, ettei kukaan vahingossa pääse käynnistämään konetta puhdistuksen aikana.
Ihminen oleskelee sisätiloissa keskimäärin 90 % elämästään, joten ei ole yhdentekevää minkälainen sisäilma omassa asuintalossa on. Sisäilmayhdistys on laatinut seuraavat terveen talon tuntomerkit: 1. Oikea huonelämpötila on kaiken A ja O, talvella 20-22 astetta.
Tunkkaisuus, viemärin haju, kosteusvauriot ja ikävät terveysoireet: ilmanvaihtoon kiinnitetään yleensä huomiota vasta, kun syntyy ongelmia. Useimmiten syynä ovat huonosti toimivat tai kokonaan puuttuvat raitisilmaventtiilit. Asukkaat saattavat myös tahallaan tukkia ulkoilmaa sisälle tuovat venttiilit melun tai vedon takia tietämättä, mitä siitä seuraa.
Sisäilman radonpitoisuus on monen kodin ongelma, uutisoi Yle. Säteilykeskus on tarjonnut apuaan, mutta apua ei oteta vastaan. Kanta-Häme on yksi Suomen korkean radonriskin alueista.