On yhä epäselvää, millaiset energiatehokkuuteen liittyvät rakennusmääräykset tulevat voimaan Ruotsissa ensi vuonna. Uustuotantoa suunnitteleville rakennuttajille tilanne on ikävä. Fastighetstidningenin verkkolehdessä asiaan suhtaudutaan ironialla.
Suomessa asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa, Osmo Soininvaara toteaa. Kuluttajan näkökulmasta kolme suurta energian tarvitsijaa ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen on siten todella hyvä asia.
Löytyykö teidän taloyhtiöstänne tahtoa keksiä ja kokeilla uudenlaisia energiatehokkuusratkaisuja tai tehostaa jo keksittyjen ratkaisujen käyttöä? Ympäristöministeriö avustaa kutakin valittua kokeiluhanketta 5000 eurolla. Kokeilujen päätyttyä potentiaalisimmille kokeiluille on varattu jatkokehittämiseen yhteensä 25 000 euroa.
Kuluttajien odotetaan jo lähivuosina olevan aktiivisia toimijoita sähkömarkkinoilla. Asennetasolla uudet ratkaisut kiinnostavat, mutta käytännössä hankintoja ei ole vielä juuri tehty, koska helppokäyttöisiä palveluita tai yleistä tietoa ei ole ollut vielä riittävästi tarjolla. Osa pientaloasujista tuntee huonosti sähkönkäyttöään eikä edes sähkösopimuksen kilpailutus ole kovin yleistä, vaikka sillä olisi saatavissa selvää säästöä.
Nyt pääsee tutustumaan ennakkoluulottomaan ja innovatiiviseen taloyhtiöön. As Oy Pohjolankatu 18-20 järjestää vierailupäivän maanantaina 4.6. klo 16–19.
Uudiskohteiden ja isoja korjaushankkeita teettävien taloyhtiöiden on varauduttava sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen. EU:n päivitettävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia vaatimuksia suomalaisille taloyhtiöille. Direktiivi vauhdittaa esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista, sillä lähivuosina uusiin taloyhtiöihin on rakennettava valmiiksi latauspisteiden kaapeloinnin mahdollistava infrastruktuuri.
Ympäristöministeriön johdolla toteutetussa energiatehokkuuskampanjassa haastettiin Suomen taloyhtiöt toteuttamaan yksinkertaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Syksyllä 2016 käynnistynyt ja vuoden 2017 lopussa päättynyt Energiahukka oli kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden yhteinen kampanja, jossa kannustettiin Suomen taloyhtiöitä energiankäytön ja olosuhteiden optimointiin. Keinoiksi tarjottiin kustannustehokkaita, helposti toteutettavia toimenpiteitä.
Helsingin älykkäällä 3D-kaupunkitietomallilla toteutettu Energia- ja ilmastoatlas on uusi työkalu ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. Atlaksessa on suuri määrä rakennusten energiatietoja: muun muassa tietoja lämmitystavoista, tehdyistä peruskorjauksista ja energiatodistuksista. Lisäksi siinä on tiedot Heka Oy:n vuokrakerrostalojen kiinteistösähkön, kaukolämmön ja veden kulutuksesta.
Direktiivi vauhdittaa muun muassa sähköautojen latauspisteiden syntymistä. Se velvoittaa kiinteistönomistajia rakentamaan latauspisteet mahdollistavaa infrastruktuuria uudisrakentamisessa ja tietyissä laajamittaisissa korjauksissa. Direktiivin mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa putkitus sähkökaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Valaistuksella voidaan vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Se on tärkeässä roolissa alueen identiteetin muodostumisessa ja liittää rakennukset osaksi yhtenäistä kaupunkikuvaa. Laadukas valaistus auttaa luomaan turvallisen ympäristön kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.
Ympäristöministeriö on antanut asetuksen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11). Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia.
Rakennuksilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomessa rakennusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää arviolta jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakennuksiin toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja. Tätä edistääkseen WWF, SYKE ja SYKLI ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja ilmastokelpoisuutta.