Taloustieteilijä Harry Flamin mukaan Ruotsissa ei ole asuntojen hintakuplaa. Finanspolitiska rådetin puheenjohtajan Flamin mukaan on useimmiten edullisempaa asua omassa asunnossa (Ruotsin järjestelmässä ”bostadsrätt”) kuin uudisrakennuksessa vuokralla – jopa siinäkin tapauksessa, että korkotaso oletettaisiin viideksi prosentiksi. Asiasta kertoi Veckans Affärerin verkkolehti, joka lainasi Svenska Dagbladetin artikkelia.
Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista.
Kysyntä jatkuu terveenä, hinnat loivassa nousussa. Kuntotarkastukset ja homekoirat puhuttavat, paljastaa Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste loppuvuodelle 2017. Asuntomarkkinat ovat tasaisessa ja terveessä tilassa.
Asuntomarkkinoiden magneetit vetävät vahvemmin kuin uskoimmekaan. Kasvuveturina jatkaa pääkaupunkiseutu perässään Tampere ja Turku. Oulu ja Jyväskylä täydentävät Suomen kasvuviisikon, jossa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy.
Kiinteistökauppa noussee noin kolme prosenttia tänä vuonna, ennustaa kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Vuonna 2016 tehtiin 59 500 kiinteistökauppaa. Tänä vuonna tehtiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 35 600 kauppaa.
Omaa asumisen unelmaa voi tänä päivänä toteuttaa monin eri tavoin Suomessa. Oman kodin omistaminen ei ole enää kaikille meille se juttu. Myös asunnon ostopäätökseen vaikuttaa yhä useampi seikka.
Kun keskituloinen tukholmalainen haluaa ostaa 60 neliötä Tukholman kantakaupungista,hän joutuu säästämään 35 vuotta saadakseen omarahoitusosuuden kasaan. Näin kertoo Dagens Industri verkkolehdessään. Jos tyytyy 50 neliön kaksioon, joutuu säästämään ”vain” 22 vuotta.
Kymmenessä vuodessa ovat asuntojen hinnat Tukholmassa kaksinkertaistuneet, kertoo Svenska Dagbladetin verkkolehti. Viime vuonna oli keskeisellä paikalla sijaitsevan ns. bostadsrätt-asunnon keskihinta 89 000 kruunua neliöltä, kun se vuonna 2006 oli 45 000 kruunua.
Asuntojen hinnat Norjassa laskivat kolmatta peräkkäistä kuukautta, kertoo Affärsvärldenin verkkolehti. Eiendom Norgen tilastojen mukaan hinnat olivat heinäkuussa 1,2 prosenttia alemmat kuin kesäkuussa. Ne nousivat kuitenkin 4,8 prosenttia vuoden 2016 heinäkuuhun verrattuna.
Välittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppa on kasvanut Suomessa tammi–toukokuun 2017 aikana alle prosentin edellisvuoteen verrattuna. Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin yllättävänkin suuria. Finanssivalvonnan aikeet sääntelyn tiukentamisesta lainakaton ehtoja kiristämällä ovat saattaneet jo vaikeuttaa esimerkiksi ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia hankkia oma koti.
Pääkaupunkiseudun asuntokauppa on kuluneen vuoden aikana piristynyt. Metropolialueen kasvu vaikuttaa myös asuntokauppaan: varmimmin arvonsa säilyttävät tulevaisuudessa asunnot, jotka sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Asunnon ostoa harkitsevan kannattaa kääntää katseensa etenkin raideliikenteen varrella sijaitseviin kohteisiin.
Norjan asuntomarkkinat ovat selvästi viilentymässä, kertoo Affärsvärlden. Erityisesti se näkyy Oslon seudulla. Asiasta kertoo Affärsvärldenin mukaan Nordean Joachim Bernhardsen asiakaskirjeessä.