Sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähkövoimaloiden määrä on kasvanut merkittävästi neljän viime vuoden aikana Etelä-Karjalassa. Vuonna 2014 lokakuun loppuun mennessä voimaloita oli 54 kappaletta ja vuonna 2017 myös lokakuun loppuun mennessä niitä oli jo 253 kappaletta, joten määrä on lähes nelinkertaistunut.
Nykyisellä voimalakapasiteetilla voidaan tuottaa sähköä vuodessa 1,6 GWh.
– Tämä vastaa noin 250 ei-sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta tai 160 sähkölämmitteisen pientalon lämmityssähkön määrää vuodessa. Vertailukohteena on Adaton kotitalouksien sähkönkäyttöraportti, kertoo projektipäällikkö Ville Reinikainen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
Vuoden 2018 aikana Lappeenrannan kaupunki sekä LUT ovat suunnitelleet lisäävänsä aurinkosähkön määrää siten, että molempien yhteenlaskettu lisäkapasiteetti lähentelee 1 MWp:n tasoa.
Valtakunnallisesti sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähkövoimaloiden määrä oli Energiaviraston selvityksen mukaan vuonna 2015 7,9 MWp ja vuoden 2016 lopulla jo noin 27 MWp.
– Vuoden 2017 loppuun mennessä asennettu kapasiteetti on arviolta 50 MWp, kertoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Lappeenranta ja Etelä-Karjala ovat edelleen Suomen kärkeä sähköverkkoon kytkettyjen pienvoimaloiden määrässä. Etelä-Karjala tuotti toissa vuonna vajaat 5 prosenttia koko Suomen aurinkosähköstä. Suurin, 207 kWp:n voimala on tällä hetkellä LUT:n katoilla ja sen koko tulee kasvamaan lisää selvästi jo tänä vuonna. Myös pientalojen voimaloiden määrä on suuri Etelä-Karjalassa suhteessa asukaslukuun. Sähköverkkoon kytkettyjen voimaloiden määrä ylittää Helsingin Energian alueella olevien voimaloiden kappalemäärän.
Lappeenrannan kaupungin tavoite on vähentää päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2021 mennessä ja 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2016 lopulla päästövähenemä oli jo 40 prosenttia.
– Kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen on hyvässä vauhdissa, toteaa Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Lappeenrannan kaupungin omistamien ja hallinnoimien rakennusten kattopinta-ala on käyty läpi ja selvitetty niiden soveltuvuus aurinkosähkön tuotantoon. Tuotantoon sopivaa pintaa on löydetty sen verran, että sille saataisiin vajaan 1 MWp:n verran voimalatehoa. Kaupunki selvittää myös aurinkovoiman mahdollisuudet kaikissa peruskorjaus- ja remonttikohteissaan. Lisäksi Lappeenrannassa on selvitetty MWp-tasoluokan voimaloille soveltuvia maa-alueita ja muutamia alueita on jo löytynyt.
Lappeenrannan kaupunki on mukana hanketoiminnoissa, joissa pyritään edistämään aurinkosähkön määrän lisäämistä. Tällä hetkellä voimalat ovat pääsääntöisesti yksityisten omistamissa pientaloissa. Aurinkosähköjen toivotaan leviävän nyt myös muihin rakennuksiin. Tämän edistämiseksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimen vetämä Kohti Hiilineutraalia Etelä-Karjalaa EAKR-hanke tarjosi viime vuonna yhdeksälle kerrostalolle maksuttoman alkukartoituksen, jossa selvitettiin rakennusten soveltuvuutta aurinkosähköjen tuotantoon. Kartoitustulosten perusteella alueen kerrostaloille laaditaan opas, joka auttaa päätöksenteossa harkittaessa aurinkosähköjen hankintaa.
Lappeenrannan Energia Oy aloitti kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta viime vuonna aurinkosähkövoimaloiden tarjonnan, joka oli suunnattu yritystasolle, maatiloille ja kotitalouksille. Perinteisen hankintatavan rinnalla kotitaloudet voivat hankkia voimalan osamaksulla ja yritykset leasing-pohjaisesti, jolloin perinteiseen hankintatapaan verrattuna alkuinvestointi on huomattavasti kevyempi.
Fortumin kaukolämmön hinta on vakaa ja reaalihinta on laskenut vuodesta toiseen. Tästä on kiittäminen suurta muutosta kaukolämmöntuotannossa: siirrymme fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti sähköön perustuvaa tuotantoa. Tämä varmistaa, että kaukolämmön hinta pysyy jatkossakin vakaana ja kilpailukykyisenä.
Fortum
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Oulun yliopistossa on tutkittu aurinkosähköjärjestelmien suorituskykyä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksesta ilmeni, että vuosituoton maksimoimiseksi aurinkopaneelit kannattaa suunnata katolla kaakkoon tai etelään 28 asteen kulmassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään