Ruotsin ja erityisesti Tukholman asuntojen hintakäänne on Suomessa tulkittu kuplan puhkeamiseksi. Tukholman asuntomarkkinoilla ei ole juuri terveitä merkkejä näkynyt. Matala korkotaso, elinikäiset lainat ja alhaiset asuntojen tuotantomäärät ovat puhaltaneet kuumaa ilmaa paisuvaan kuplaan.
Helsingissä sijoitusyksiöt on viety käsistä pidemmän aikaa, joten riskit kohdistuvat juuri pienimpiin asuntoihin. Yksiöiden vuokrat ja hinnat lähentelevät kaksioiden tasoa, mikä kertoo epäterveestä kehityksestä. Alalle on tullut paljon uusia sijoittajia ja sijoitusasuntojen välittäjiä, joiden toiminta lisää kysyntää ja nostaa hintoja.
Yksi huolenaihe on korko- ja velkariskin hämärtyminen, kun uudisasuntojen todellinen hinta häivytetään yhtiölainaan. Ovatkohan ihmiset asuntoa hankkiessaan varautuneet rahoitusvastikkeen moninkertaistumiseen, kun yhtiölainan lyhennysvapaat vuodet ovat ohi?
Sekä asuntosijoittajan että omaa asuntoa ostavan kotitalouden riskit ovat kasvaneet, mutta vielä ei näy ongelmia. Korkotason odotetaan pysyvän matalana, eikä Suomessa ole siirrytty ruotsalaistyyppisiin elinikäisiin lainoihin. Jos korkojen nousu yllättää, sitä on mahdollista pehmentää laina-aikoja pidentämällä. Samaan hengenvetoon pitää tietysti todeta, että suomalaisten velkaantuminen huolestuttaa, sillä kotitalouksien velka suhteessa käytettäviin tuloihin on korkeammalla kuin koskaan, noin 130 prosentin tasolla.
Ja asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla nyt vilkkaammin kuin koskaan 2000-luvulla. Uusia asuntoja tulee tilastojen perusteella enemmän kuin asukkaita, joten tarjonnan kasvu väistämättä viilentää kuumaa kysyntää aikanaan. Syntyykö ylitarjontaa, joka voisi romahduttaa hintoja, se nähdään ehkä vasta parin vuoden päästä.
Riskejä siis on, mutta niihin voi varautua. Asuntosijoittajalle voisi järkevämpää keskittyä järkevää vuokratuottoa tarjoaviin kohteisiin ja myös isompiin asuntoihin, joissa vuokratuotto on edelleen houkutteleva. Isommissa asunnoissa keskimääräinen neliöhinta on alhaisempi, ja asuntojen muuttaminen ryhmäasumiseen sopivaksi nostaa selvästi neliöhintaan suhteutettua vuokratuottoa.
Asuntosijoittajan ja taloyhtiössä asuvan osakkaan näkökulmat voivat toisinaan olla eriävät. Myös asuntosijoittajan osaaminen ja verkostot kannattaa kuitenkin hyödyntää yhtiön hallinnossa, suosittelee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo.
Joulukuun Kiinteistölehti kertoo, miten ikäihmisten taloyhtiöissä asumista voidaan tukea. Kuntosali oman talon kellarissa voi madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan. Kerromme myös digitaalisista asuntokaupoista, joita on jo valtaosa kiinteistönvälittäjien järjestämistä asuntokaupoista.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään