Selvitysmies, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti on luovuttanut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle selvityksensä asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamallista.
Selvityksessään Rossilahti esittää uutta valtion tukemaa asunto-osuuskuntamallia, joka lisäisi kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille ja edistäisi ihmisten omatoimista asumisen järjestämistä. Asunto-osuuskunta voisi tuoda vaihtoehdon perinteisille vuokra- ja omistusasumisen malleille. Se sopisi erityisesti sellaisille asukkaille, joille asunto ei ole varsinaisesti sijoitus, vaan tavoitteena on löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva asunto. Malli soveltuisi erityisesti lapsiperheiden ja senioreiden asumistarpeisiin, ja siinä olisi keskeistä asukkaiden suuri vaikutusvalta ja asumisen yhteisöllisyys.
Asunto-osuuskunta olisi omistusmuotoista asumista. Selvityksessä ehdotetaan, että osuuskunnat voisivat olla kuntakohtaisia ja kunnat voisivat olla aktiivisia asunto-osuuskuntien perustajia. Asukkaat voisivat omistaa osuuskunnan suoraan, tai osuuskunta voisi omistaa sen jäsenille tarkoitettuja asunto-osakeyhtiöitä.
Osuuskunnan asukkaiksi voisivat hakea sellaiset ihmiset, jotka eivät tulojensa ja varallisuutensa puolesta kykene hankkimaan markkinaehtoista asuntoa. Asukkaat maksaisivat osuuspääomana vähintään 10 prosenttia kohteen hankinta-arvosta. Loppuosa katettaisiin kahdella eri lainalla: kohteessa olisi rahoituslaitoksen antamaa kiinteistövakuudellista ensisijaislainaa 30-45 prosenttia ja valtion täytetakaamaa lainaa 40-60 prosenttia hankinta-arvosta. ARA hyväksyisi hankkeiden rakentamis- ja muut kustannukset ja hyväksyisi hankkeet tuen piiriin.
Asukkaiden asumisaikana maksamat käyttövastikkeet määräytyisivät kulujen mukaan, eikä kuluja voisi tasata osuuskunnan eri kohteiden kesken. Koska asukkaat päättäisivät osuuskunnan toiminnasta, heillä olisi intressi pitää asumiskustannukset minimissä eikä erityistä vastikkeiden kohtuullisuuden valvontaa tarvittaisi. Kun asukas muuttaisi pois osuuskunta-asunnosta, hän saisi osuutensa myynnistä vain maksamansa osuuspääoman indeksillä korotettuna sekä tietyn kohtuullisena pidettävän tuoton. ARA valvoisi tämän enimmäishintasäännön noudattamista.
Kun talon rakentamiseen otettu valtion takaama laina olisi maksettu pois, osuuskunta ja talo toimisivat samoin rahoituksellisin edellytyksin kuin tavalliset asunto-osakeyhtiöt. Asukkaiden valintaa ja omistusosuuden myynnin enimmäishintaa koskevat rajoitukset olisivat kuitenkin pysyviä. Tällä tavoin asunto-osuuskuntamallilla tuotetut asunnot olisivat pysyvästi kohtuuhintaisessa asuntokäytössä.
Ympäristöministeriö lähettää Rossilahden selvityksen laajalle lausuntokierrokselle toukokuussa. Lausuntojen antamisaika päättyy 15.9.2017.
Tutustu Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli -selvitysraporttiin.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään